Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Tasa</strong>-arvokäsitteen tulkinnan vaikeus ja koulutuksen tarve<br />
Kaikista tavoiteohjelmien arvioinneista käy ilmi, että tasa-arvotietämyksen puute on ongelma.<br />
<strong>Tasa</strong>-arvo käsitettä kuvataan vaikeaksi, tulkinnanvaraiseksi, poliittiseksi ja on ilmeistä, että<br />
merkittävä osa hankkeen vetäjistä ei tiedä, mitä tasa-arvon edistäminen hankkeissa tarkoittaa.<br />
Olennaista olisi tarjota tasa-arvokoulutusta ja perehdyttämistä ohjelman toimenpiteistä<br />
vastaaville viranomaisille, sillä alueilla ei sellaista ole juuri järjestetty.<br />
Ongelmana nähdään myös se, että arvioinnin tulosten mukaan tasa-arvon seurantajärjestelmän<br />
tiedot ovat melko epäluotettavia ja riittävän yhdenmukaiset indikaattorit seurannalle puuttuvat.<br />
Hankkeille voisi luoda moniulotteisemman tasa-arvon toteutumista kuvaavan<br />
arviointikriteeristön. <strong>Tasa</strong>-arvohankkeita tulisi myös pohtia laajemmin kuin pelkästään naisille<br />
kuuluvana alueena tietoisuutta lisäämällä, nyt esimerkiksi Tavoite 3-ohjelmassa naisia on<br />
osallistuneista 80%. Miesten määrää osallistujien joukossa tulisi lisätä<br />
Sukupuolineutraalisuus<br />
Tavoiteohjelmien väliarvioinneissa hyvin keskeisesti tasa-arvon kohdalla tulee esiin<br />
sukupuolineutraalius. Ohjelmien toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet ovat varsin<br />
sukupuolineutraaleita tai kohdentamattomia erityisesti naisille tai miehille,<br />
sukupuolineutraalisuutta pidetään hankkeissa tavoiteltava. <strong>Tasa</strong>-arvon edistämistä ei haluta edes<br />
problematisoida, jolloin sen edistämiseen ei synny tarvetta.<br />
Ohjelmien ohjausvaikutusta arvioitaessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota ohjelman<br />
sukupuolten välisen retoriikan sekä todellisten toteutettujen tasa-arvotoimenpiteiden välillä.<br />
<strong>Tasa</strong>-arvo hukkuu helposti muiden toteutuskriteerien alle, ellei sitä erityisesti korosteta ja nähdä<br />
myös kilpailullisena etuna. Varsinaisessa strategiatyössä ja hankevalinnoissa voitaisiin<br />
painokkaammin täsmentää tasa-arvon toteutumisen kriteereitä.<br />
Suomen Leader+ ohjelma<br />
Kokonaisuutena LEADER+ on parantanut naisten tilannetta pistemäisesti ja paikallisesti uskoa<br />
luovalla tavalla vastaten paikoitellen naisten ilmeisiin tarpeisiin. Kokonaistasolla ohjelma on<br />
kuitenkin luonteeltaan ennen kaikkea sukupuolineutraali, joka pyrkii vastaamaan ’aktiivisten<br />
toimijoiden’ huutoon.<br />
Tavoitteet<br />
<strong>Tasa</strong>-arvo on tiedostettu ja huomioitu strategiatasolla 8 toimintaryhmän kehittämissuunnitelmassa.<br />
2 toimintaryhmää on suuntautunut erityisesti naistoimijaksi ja naisten asioiden<br />
edistäjäksi (Pirityiset ry ja Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry). Kun ohjelma-asiakirja antaa<br />
mahdollisuuden joko tasavertaisuutta tai sukupuolierityistä näkökulmaa korostavaan tasaarvotulkintaan<br />
useimmat toimintaryhmät ovat, tosin kenties ohjelma-asiakirjasta riippumattakin,<br />
valinneet tasa-arvoisen sukupuolineutraalinen kohtelun näkökulman.<br />
36
Change language