01.06.2013 Views

Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi

Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi

Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Osallistuminen ja päätöksenteko<br />

Toiminnanjohtajista enemmistö on naisia (56 %). Naisia on miehiä enemmän myös muun<br />

palkatun henkilöstön parissa (hankeneuvojat, aktivaattorit, toimistosihteerit tai vastaavat)<br />

Hallituksissa varsinaisista hallitusjäsenistä suurin osa (66 %) on kuitenkin miehiä. LEADER -<br />

yhdistysten jäsenistössä on vähäinen miesenemmistö. Hanketasolla tarkasteltuna hankevetäjinä<br />

saattaa olla keskimäärin hiukan enemmän naisia kuin miehiä, mutta asiasta ei ole yksiselitteistä<br />

tietoa.<br />

Sukupuolineutraalius<br />

Lukuun ottamatta kahta vahvan naispolitiikan valinnutta toimintaryhmää ja kuutta naiset<br />

muuten huomioivaa kehittämissuunnitelmaa, leimaa toimintaryhmien strategioita<br />

sukupuolineutraalius. Strategian taustalla on vakaa käsitys erityisesti naisten tasa-arvon<br />

toteutumisesta Suomessa sellaisenaan ilman naisiin kohdistuvia erityistoimenpiteitä.<br />

Sukupuolineutraaliksi luokiteltu toimintapolitiikka ei ole kuitenkaan estänyt toimintaryhmiä<br />

rahoittamasta myös naishankkeita, sekä muutamaa erityisesti miehiin liittyvää hanketta, vaikka<br />

ryhmät eivät ole itse niitä aktiivisesti edistäneetkään.<br />

Käsitteen vaikeus, koulutuksen tarve<br />

<strong>Tasa</strong>-arvotietoisuus on kapeaa, jotta neutraali sukupuolisokeus kääntyisi strategiseksi tasaarvotietoisuudeksi,<br />

toimintaryhmissä tarvitaan lisää ymmärrystä sukupuolierityisyydestä pelkän<br />

naisten tasa-arvon lisäämisen sijaan.Hanketoimijat kokivat tasa-arvovaikutusten arvioinnin ja<br />

erittelyn yleisesti ilmeisen vaikeaksi, sillä noin neljännes ei osannut sanoa mielipidettään<br />

kyseisissä asioissa lainkaan. Ohjelmassa tulisi määritellä, mitä tasa-arvonäkemystä arvioinnissa<br />

jatkossa mitataan. Kaikille tasoille (ohjelma, hakemus- ja indikaattorilomakkeet) tarvitaan<br />

aikaisempaa herkempiä ja yksiselitteisempiä tasa-arvo mittareita<br />

Hankkeet<br />

Naisten osuus suorina tuensaajina (lähinnä yrityshankkeet) on miehiä pienempi. Varsinaisiksi<br />

naishankkeiksi (edunsaajina oli alusta alkaen erityisesti naiset, tai hankkeen hakijoina tai vetäjinä<br />

oli nainen/naiset tai naisenemmistö) tunnistettiin noin 5 % hankkeista. Naisten arjen asioita ja<br />

intressejä edustaviksi hankkeiksi tunnistettiin kaikista noin 6 %. Naisia oli yksittäisinä<br />

hankehakijoina 21 toimintaryhmän alueella. Heitä oli yhteensä noin 60 henkilöä. Vastaavasti<br />

mieshakijoita oli vajaa 100 henkilöä. Myös miehet oltiin otettu erityiskohderyhmäksi parissa<br />

hankkeessa. Toimintaryhmien henkilöstö piti hankkeiden tasa-arvovaikutuksia sukupuolten tai<br />

ikäryhmien välisen tasa-arvon edistämisessä tähän mennessä hyvin pistemäisinä ja symbolisina,<br />

joilla on lähinnä paikallista merkitystä<br />

Työllisyys<br />

37

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!