Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Osallistuminen ja päätöksenteko<br />
Toiminnanjohtajista enemmistö on naisia (56 %). Naisia on miehiä enemmän myös muun<br />
palkatun henkilöstön parissa (hankeneuvojat, aktivaattorit, toimistosihteerit tai vastaavat)<br />
Hallituksissa varsinaisista hallitusjäsenistä suurin osa (66 %) on kuitenkin miehiä. LEADER -<br />
yhdistysten jäsenistössä on vähäinen miesenemmistö. Hanketasolla tarkasteltuna hankevetäjinä<br />
saattaa olla keskimäärin hiukan enemmän naisia kuin miehiä, mutta asiasta ei ole yksiselitteistä<br />
tietoa.<br />
Sukupuolineutraalius<br />
Lukuun ottamatta kahta vahvan naispolitiikan valinnutta toimintaryhmää ja kuutta naiset<br />
muuten huomioivaa kehittämissuunnitelmaa, leimaa toimintaryhmien strategioita<br />
sukupuolineutraalius. Strategian taustalla on vakaa käsitys erityisesti naisten tasa-arvon<br />
toteutumisesta Suomessa sellaisenaan ilman naisiin kohdistuvia erityistoimenpiteitä.<br />
Sukupuolineutraaliksi luokiteltu toimintapolitiikka ei ole kuitenkaan estänyt toimintaryhmiä<br />
rahoittamasta myös naishankkeita, sekä muutamaa erityisesti miehiin liittyvää hanketta, vaikka<br />
ryhmät eivät ole itse niitä aktiivisesti edistäneetkään.<br />
Käsitteen vaikeus, koulutuksen tarve<br />
<strong>Tasa</strong>-arvotietoisuus on kapeaa, jotta neutraali sukupuolisokeus kääntyisi strategiseksi tasaarvotietoisuudeksi,<br />
toimintaryhmissä tarvitaan lisää ymmärrystä sukupuolierityisyydestä pelkän<br />
naisten tasa-arvon lisäämisen sijaan.Hanketoimijat kokivat tasa-arvovaikutusten arvioinnin ja<br />
erittelyn yleisesti ilmeisen vaikeaksi, sillä noin neljännes ei osannut sanoa mielipidettään<br />
kyseisissä asioissa lainkaan. Ohjelmassa tulisi määritellä, mitä tasa-arvonäkemystä arvioinnissa<br />
jatkossa mitataan. Kaikille tasoille (ohjelma, hakemus- ja indikaattorilomakkeet) tarvitaan<br />
aikaisempaa herkempiä ja yksiselitteisempiä tasa-arvo mittareita<br />
Hankkeet<br />
Naisten osuus suorina tuensaajina (lähinnä yrityshankkeet) on miehiä pienempi. Varsinaisiksi<br />
naishankkeiksi (edunsaajina oli alusta alkaen erityisesti naiset, tai hankkeen hakijoina tai vetäjinä<br />
oli nainen/naiset tai naisenemmistö) tunnistettiin noin 5 % hankkeista. Naisten arjen asioita ja<br />
intressejä edustaviksi hankkeiksi tunnistettiin kaikista noin 6 %. Naisia oli yksittäisinä<br />
hankehakijoina 21 toimintaryhmän alueella. Heitä oli yhteensä noin 60 henkilöä. Vastaavasti<br />
mieshakijoita oli vajaa 100 henkilöä. Myös miehet oltiin otettu erityiskohderyhmäksi parissa<br />
hankkeessa. Toimintaryhmien henkilöstö piti hankkeiden tasa-arvovaikutuksia sukupuolten tai<br />
ikäryhmien välisen tasa-arvon edistämisessä tähän mennessä hyvin pistemäisinä ja symbolisina,<br />
joilla on lähinnä paikallista merkitystä<br />
Työllisyys<br />
37