Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
mukaisesti. Tavoitteena tulisi olla tosiasiallisen tasa-arvon edistäminen kaikessa toiminnassa,<br />
mikä edellyttää sukupuolen mukaisten tarkastelujen ja tasa-arvotavoitteiden sisällyttämistä<br />
kehittämispainotuksiin ja tavoitteiden konkretisointia toimenpiteiksi kaikilla toimintalinjoilla.<br />
Alueiden kehittämisanalyysit ja strategiset painotukset perustuvat usein laajoihin<br />
taustaselvityksiin, joihin hyödynnetään erilaisia strategisen kehittämisen työkaluja, kuten<br />
<strong>alueiden</strong> vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia koskevia analyyseja (SWOT). Myös<br />
näitä strategisia työvälineitä tulisi kehittää sukupuolisensitiivisiksi. Harvoissa ohjelmissa edes<br />
sukupuolen mukaiset tilastoanalyysit ovat kattavia. Alueiden kehittämisessä sukupuolten tasaarvoon<br />
ja naisten asemaan liittyviä uhkia ja ongelma-alueita on huomioitu varsin niukasti. Näin<br />
ne eivät tule myöskään huomioiduiksi kehittämispainotuksissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä.<br />
Ohjelmien strategiset heikkoudet tasa-arvon edistämisessä johtuvat ohjelmiin sisältyvien tasaarvotavoitteiden<br />
yleispiirteisyydestä. Ohjelmien tasa-arvotavoitteiden on todettu jäävän retoriselle<br />
tasolle. Ohjelmat eivät myöskään ole johdonmukaisia tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamisessa.<br />
Ohjelmissa on todettu olevan tavoitteita ilman toimenpiteitä ja toimenpiteitä<br />
ilman tavoitteita. <strong>Tasa</strong>-arvotoimenpiteet kohdentuvat usein myös kapea-alaisesti vain osaan<br />
toimenpidekokonaisuuksista tai lähinnä ohjelmien naiserityisiin toimenpidekokonaisuuksiin.<br />
Varsin monista ohjelmissa toteutettavista toimenpidekokonaisuuksista puuttuvat kuitenkin<br />
kokonaan sukupuolen mukaiset tarkastelut ja tasa-arvoa edistävät painotukset.<br />
<strong>Tasa</strong>-arvon edistäminen tulisi näkyä viranomaistoiminnassa toimeenpanon eri tasoilla. Sen<br />
lisäksi että hankkeita tulisi kohdentaa tasa-arvon kannalta relevanteille alueille, hankkeiden<br />
toteuttajat tarvitsisivat myös tukea ja ohjausta. <strong>Tasa</strong>-arvon edistämisen tulisi toteutua<br />
kaksisuuntaisesti: viranomaisten tulisi kohdentaa hanketoimintaa tasa-arvon kannalta<br />
relevanteille alueille ja toisaalta luoda edellytyksiä, kannustaa ja antaa tukea paikallisten<br />
toimijoiden tasolta nouseville hanke-esityksille.<br />
<strong>Tasa</strong>-arvon edistäminen edellyttää tietotaitoa ja aitoa osallisuutta<br />
Alueiden kehittämistä tasa-arvon edistämisen näkökulmasta haittaa tasa-arvotietämyksen puute<br />
ja asiantuntemuksen vähäinen hyödyntäminen niin päätöksenteon kuin hanketoiminnan tasoilla.<br />
Naisten ja miesten olosuhteisiin liittyvää tutkimustietoa ja asiantuntemusta on käytettävissä runsaasti.<br />
Valmistelussa ei ole kuitenkaan pääsääntöisesti käytetty hyväksi tasa-arvoasiantuntijoita<br />
tai resursoitu valmistelua tasa-arvoa ja valtavirtaistamista koskevan osaamisen lisäämiseksi. <strong>Tasa</strong>arvon<br />
integrointi edellyttää suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen osallistuvien – niin<br />
naisten kuin miestenkin - tasa-arvovalmennusta tai -koulutusta. Tämä koskee niin viranomaisia,<br />
seurantakomiteoita, ohjausryhmiä kuin hanketoteuttajiakin. Koulutus vaatii myös organisointia<br />
ja resursointia: aikaa, rahaa, vuoropuhelun paikkoja ja henkilöresursseja.<br />
Vaikka ohjelmien laadinnassa on pyritty huomioimaan muodollinen tasa-arvo, naisten ja<br />
miesten tasapuolinen edustus, naisten tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet ja naisten<br />
olosuhteiden ja intressien huomiointi eivät näy juurikaan kehittämispainotusten määrittelyssä.<br />
24