Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”<strong>Tasa</strong>-<strong>arvosta</strong> <strong>lisäarvoa</strong> <strong>alueiden</strong><br />
<strong>hyvinvointiin</strong>” – seminaarin herättämiä<br />
ajatuksia<br />
Mikko Markkanen, Business Arena Oy<br />
Tämä teksti on kooste ajatuksista, joita 5.5.2004 Dipolissa pidetty tilaisuus herätti. Tilaisuuden<br />
järjestämisestä vastasi yhdeksän eri ministeriötä, joista suurimman vastuun kantoi<br />
Sisäasiainministeriö. Osallistujia oli yli 150 henkilöä ympäri Suomea pääosin julkishallinnosta ja<br />
korkeakouluista.<br />
Kuten jo tilaisuuden kutsuissa mainittiin, tarkoitus oli perinteisen seminaarin sijaan rakentaa<br />
vuorovaikutteinen seminaari. Asiantuntijoiden alustukset olivat melko lyhyitä, niiden<br />
tarkoituksena oli luoda yhteistä viitekehystä ja antaa virikkeitä keskusteluille. Muutoin pääosassa<br />
olivat osallistujat ja heidän mukanaan tuoma kokemusperäinen tieto. Huomattava osa<br />
ohjelmasta käytettiin keskusteluihin pienryhmissä.<br />
Päivän avauspuheenvuoron piti sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre.<br />
Aamupäivän alustuksia<br />
Aamupäivän asiantuntija-alustukset aloitti kansanedustaja Tarja Cronberg. Hän esitteli<br />
kolmion, jonka kärjet muodostivat kolme muutosprosessin näkökulmaa, jotka olivat<br />
mobilisaatio, rakenteet ja toimijat. Näihin näkökulmiin palattiin myöhemmin aamupäivän<br />
purkukeskustelussa. Cronberg avasi mallia esimerkillä Pohjois-Karjalasta, jossa naisyrittäjyyden<br />
mobilisaatio oli käynnistynyt ”Naiset aluekehityksessä” seminaarilla vuonna 1996. Pitkäjänteinen<br />
työ on tuottanut hedelmää ja nyt Joensuussa toimiva Karellikeskus (naisten resurssikeskus)<br />
toimii mallina maailmalle. Yhtäkään kolmion ”kulmista” ei voi unohtaa pitkäjänteisessä työssä,<br />
vaan jokaiseen on kiinnitettävä huomiota. Lisäksi Cronberg muistutti, että naisille tärkeiden<br />
rakenteiden unohtaminen ei useinkaan ole tahallista vaan se on sisällä ajatusmalleissa.<br />
Tämän jälkeen alusti Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen otsikolla ”Valttina inhimillinen<br />
pääoma”. Hänen mukaansa Suomi on informaatioteknologian mallimaa jonka inhimillinen<br />
pääoma on työntekijöiden osaamista, taitoja ja verkostoja.<br />
Tässä mielessä alueellinen hajautettu koulutus on Suomen menestystekijä. Keskimäärin nuoret<br />
opiskelevat lähellä kotiseutuaan ja myös jäävät lähelle opiskelupaikkaansa töihin. Toisaalta myös<br />
työelämän segregaatio lähtee liikkeelle jo nuorena, koska miehet ja naiset suuntautuminen<br />
vahvasti eri koulutusaloille. Suomen ongelma on myös luonnontieteiden vähäinen opiskelu.<br />
61
Change language