Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi

Tasa-arvohankkeiden ongelmana on sekä naiserityisten toimenpidekokonaisuuksien erillisyys
että hankkeiden pieni koko. Ne ovat usein myös varsin niukasti resursoituja. Uhkana on, että ne
jäävät muusta kehittämistoiminnasta irrallisiksi eivätkä myöskään kykene vakiinnuttamaan
tuloksiaan hankkeen päättymisen jälkeen. Usein pienet hankkeet ovat naisten vetämiä ja
kolmannen sektorin toimijoita, jolloin toimijat törmäävät rahoituksen ja maksatusten ongelmiin.
Hankkeiden toimijat kokevat pääsääntöisesti, etteivät he saa riittävästi tukea ja ohjausta.
Vaikka tasa-arvon edistämisen osalta on syntynyt paikallisesti hyviä käytäntöjä, on toiminnan
lisäarvon kansalliselle työllisyys- ja tasa-arvopolitiikalle todettu jääneen toistaiseksi heikoksi.
Ohjelmien toteutuksessa sukupuolten tasa-arvon edistäminen nähdään helposti laajana
kysymyksenä ja kattavana muutostyönä, johon pienet projektit eivät kykene vaikuttamaan. Tästä
syystä tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamisen periaatteella ja tasa-arvotavoitteiden
liittäminen osaksi muuta kehittämistoimintaa onkin erityisen perusteltua.
Näkyvyyttä ja vaikuttavuutta tulisi hakea myös uudenlaisista kumppanuusprojekteista yhteisöaloiteohjelmien
tapaan, tasa-arvohankkeiden keskinäisestä verkostoitumisesta alueellisesti myös
yli ohjelmien, temaattisen yhteistyön kehittämisestä ja erityisten hankeklusterien rakentamisesta
samoin kuin tasa-arvohankkeiden toteuttajien toimimisesta mentoreina uusille hanketoteuttajille.
27