Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Saarnaajan paikka vapaana<br />
Suomessa on kehitetty Azipod-järjestelmä, joka<br />
yhdistää laivan peräsimen ja potkurin. Järjestelmän<br />
etuna on, että laivan hyötykäyttöaika kasvaa,<br />
koska laivan ohjattavuus pienissä nopeuksissa<br />
paranee. Lisäksi järjestelmän vaatima tila<br />
on pienempi, joten sitä säästyy hyötykuormalle.<br />
Siitä huolimatta, että keksintö on jo 20 vuotta<br />
vanha ja testattu kovissa käytännön oloissa,<br />
vaaditaan Azipodin myyjiltä edelleenkin saarnamiehen<br />
taitoja.<br />
Hieman karrikoiden voidaan sanoa, että yksi<br />
telakan ostajista hankkii peräsimiä ja toinen<br />
taas potkureita. Vaikka telakan ostajat saataisiin<br />
keskustelemaan keskenään, on ostopäätös<br />
asiakkaalle hankala. Azipod kun on vähän kalliimpi<br />
kuin konventionaaliset ratkaisut. Ostajan<br />
tehtävänkuva on yleensä ostaa hintaa eikä<br />
hyötyarvoa. Tämä on surullisen usein totta.<br />
Asiakkaan investointikustannukset minimoituvat,<br />
jos potkuri ja peräsin ostetaan erikseen.<br />
Investointi-, käyttö- ja elinkaarikustannukset<br />
yleensä minimoituisivat, jos taas ostettaisiin<br />
Azipod. Tällaisesta hankintatoimen dilemmasta<br />
pitäisi päästä eroon.<br />
Investointikustannuksen minimointi voi tulla<br />
asiakkaalle kalliiksi, mikäli tuotteen elinkaarikustannuksia<br />
ei oteta huomioon. Räikein esimerkki<br />
tällaisista vääristymistä on suomalaisen<br />
rakennusteollisuuden liiketoimintamalli. Koska<br />
pääsääntöisesti esimerkiksi asunto-osakeyhtiön<br />
rakennuttaja ei tule olemaan rakennuksen lopullinen<br />
omistaja, on sekä rakennuttajan että<br />
rakentajan intresseissä minimoida investointikustannus.<br />
Lopullinen omistaja, eli esimerkiksi<br />
asunto-osakeyhtiön osakkaat, joutuu aikanaan<br />
kantamaan tarpeettoman korkeat rakennuksen<br />
käyttö- ja elinkaarikustannukset. Ei ole ihme,<br />
että alan innovaatiotoiminta on vaatimatonta ja<br />
kansainväliset menestystarinat harvassa.<br />
Elinkaarikustannusten laskeminen tuo hyötyä<br />
seuraavallakin kvartaalilla<br />
Hankintatoimen dilemma on nähtävissä useilla<br />
aloilla ja useissa yrityksissä. Liian usein erityisesti<br />
suuryrityksen lopputuote jämähtää konstruktiona<br />
paikalleen ja alkaa luisua yleishyödykkeeksi,<br />
joka kilpailee vain hinnalla. Kustannusjohtajuuden<br />
kilpailusegmentistä löytyy aina<br />
suomalaisia yrityksiä kustannustehokkaampia<br />
toimijoita.<br />
Hankintatoimen dilemma alkaa ratketa, jos<br />
toimittajien kanssa työskentelee päivittäin muitakin<br />
kuin hankintatoimen ammattilaisia. Tärkeää<br />
olisi pystyä pitämään erillään toimittajien<br />
innovaatioiden etsintä (technology sourcing) ja<br />
olemassa olevien materiaalien sekä palveluiden<br />
hankinta (supply sourcing).<br />
Olemassa oleviin tuotteisiin (supply sourcing)<br />
on aina syytä etsiä parhaat ja kustannustehokkaimmat<br />
toimittajat. Niidenkin kohdalla<br />
tärkeintä on osata laskea kokonaiskustannukset<br />
99
Change language