Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
paitsi voittoina teollisuudelle myös palkkoihin ja<br />
metsänomistajien vauraudeksi. Tästäkin näkökulmasta<br />
katsoen oli kansallinen etu – ja samalla<br />
monen intressiryhmän etu – turvata metsäteollisuuden<br />
menestyminen. Jos kolminaisuus<br />
joutui vaikeuksiin, hoidettiin kilpailukyvyn rapautuminen<br />
devalvaatiolla. Näin kansallinen<br />
talouspolitiikka huolehti kolminaisuuden menestymisestä.<br />
Sellunkeitosta metsäteknologian<br />
markkinajohtajaksi<br />
Metsäteollisuuden menestyminen siivitti myös<br />
teollisuudenalan laitevalmistajat maailman teknologia-<br />
ja markkinajohtajiksi. Kärkipaikka saavutettiin<br />
sekä prosessilaitteiden että automaatio-<br />
ja mittalaitetekniikan kehittämisessä. Myös<br />
teknologian valmistuksessa olemme päässeet<br />
johtavaan asemaan. Klusteri kasvoi täydelliseksi,<br />
kun alan konsulttitoimintakin alkoi kasvaa<br />
maailman luokkaan. Klusteri tuotti vaurautta<br />
ja osaamista. <strong>Suomi</strong> eli metsästä. Positiiviset<br />
sirontavaikutukset olivat moninaiset. Paljon<br />
myöhemmin kasvuun lähteneen elektroniikkaalan<br />
ensi askeleet Suomessa otettiin metsäteollisuuden<br />
automaatioon ja mittaustekniikkaan<br />
liittyen.<br />
Niinpä 1990-luvulle tultaessa Suomen metsäteollisuus<br />
teki tuotteensa teknisesti uusimmilla<br />
ja tehokkaimmilla koneilla ja prosessilaitteilla,<br />
toi uudenlaisia paperilaatuja markkinoille ja<br />
oli muutenkin johtavassa asemassa useimmissa<br />
markkinasegmenteissä. Tuotannollisesti ala oli<br />
kansainvälistymässä tai oikeammin eurooppalaistumassa.<br />
Viennin lisäksi oli enenevässä<br />
määrin tuotantoa Suomen ulkopuolella<br />
Leveämmin, nopeammin, enemmän<br />
Mikään ei näyttänyt estävän metsäteollisuuden<br />
vauhtia todelliseksi maailmanmestariksi. Vallitseva<br />
paradigma – leveämmin, nopeammin,<br />
enemmän – takaisi sen. Tämä paradigma oli<br />
tuolloin myös teknisen edistyksen mitta. Oli<br />
teknologista kehitystä, jos ja vain jos rainaleveys<br />
kasvoi, paperiradan nopeus lisääntyi ja tuotantomäärät<br />
konetta kohden kasvoivat. Muunlaiset<br />
haasteet eivät juuri kiinnostaneet. Vauhtisokeus<br />
ja omien etujen varjeleminen korporatiivisessa<br />
yhteiskunnassa estivät näkemästä ympärillä<br />
tapahtuvia muutoksia.<br />
Markkinoiden ja teknologian murroksia<br />
Teollisuudenalan dynamiikka alkoi kuitenkin<br />
oleellisesti muuttua 1990-luvun kuluessa. Kyseessä<br />
olivat heikot signaalit ja vallitsevan paradigman<br />
kannalta aluksi näennäisesti marginaaliset<br />
haasteet.<br />
Tietotekniikan vaikutus paperin kysyntään<br />
arvioitiin väärin pitkässä juoksussa. 1990-luvulla<br />
tietotekniikan uskottiin vain kasvattavan<br />
paperin kysyntää. Tietotekniikka ei ollut uhka<br />
paperin käytölle vaan pikemminkin uusi kysyn-<br />
Suomen teollisuuden tarina<br />
14
Change language