Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
yliopisto. Olisi äärimmäisen tärkeää, että yliopistot<br />
onnistuisivat tärkeässä tehtävässään<br />
tukea innovaatiojärjestelmää. Ensiarvoisen tärkeää<br />
tämä olisi Suomen talouden tämänhetkisessä<br />
ahdinkotilassa<br />
Ovatko yliopistot olemassa<br />
itseään varten?<br />
Yliopistouudistuksen jälkeen on innovaatiojärjestelmämme<br />
kannalta keskeistä sen suorituskyvyn<br />
mittariston määritteleminen, jonka<br />
perusteella yliopistoja ryhdytään johtamaan ja<br />
arvioimaan. Elinkeinoelämä ja myös poliitikot<br />
ovat erityisesti kiinnittäneet huomionsa Aaltoyliopistoon,<br />
johon liittyvät panostukset ovat<br />
ehdottomasti suurimmat sekä valtiovallan että<br />
elinkeinoelämän suunnalta.<br />
Yliopistojen suorituskyvyn arviointia dominoi<br />
tällä hetkellä julkaisukeskeinen ajattelu.<br />
Tutkijoita ajaa periaate, julkaise tai tuhoudu.<br />
Media on kiinnostunut ”Shanghain listojen” kaltaisista<br />
arvioinneista, jotka perustuvat puhtaasti<br />
julkaisuihin parhaissa aikakauslehdissä. Käytännön<br />
relevanssi, innovaatiotoiminnan tukeminen<br />
ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa eivät tule<br />
mitatuiksi julkaisuluetteloissa.<br />
Toinen ääripää korostaa perinteistä koulutustehtävän<br />
roolia. Tämän koulukunnan mukaan<br />
oleellista on tuottaa tutkintoja ja erityisesti<br />
perustutkintoja. Koulutusta korostavaa näkemystä<br />
on perinteisesti tukenut valtiovalta jakamalla<br />
resursseja yliopistoille opetustuotosten<br />
tavoitteiden ja toteutuman perusteella.<br />
Kolmas koulukunta painottaa yliopistojen<br />
yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkitystä.<br />
Tämän koulukunnan mukaan on tärkeää,<br />
että syntyy patentteja ja niihin liittyen uusia<br />
tuotteita, tutkimusyhteistyötä elinkeinoelämän<br />
kanssa, uusia innovatiivisia yrityksiä ja että<br />
yliopistot ylipäätään ovat osa yhteiskunnallista<br />
vaikuttamista korkean osaamisensa hyödyntämiseksi.<br />
On vaarana, että noita kolmea näkökulmaa<br />
ei pystytä nivomaan yhteen. Tavoitteita pitäisi<br />
pystyä yhdistämään toisiinsa, sillä muuten<br />
yksilöt ja yksiköt joutuvat erilaisten roolien<br />
skitsofreeniseen ristiaallokkoon. Erityisen tärkeää<br />
olisi pysytä näkemään yliopistollisen ja<br />
yhteiskunnallisen menestyksen välinen yhteys.<br />
Innovaatiojärjestelmän edistymisen kannalta<br />
on riski, että yliopistot ajautuvat julkaisutehtaiksi,<br />
joissa akateemikot kilpailevat siitä, ketkä<br />
eniten kirjoittavat toisille akateemikoille. Tutkijoiden<br />
pitäisi etsiä tutkimusaiheensa yhteiskunnan<br />
kannalta relevanteista teemoista. Tarkasti<br />
ottaen vuorovaikutus toimii parhaiten silloin,<br />
kun yhteiskunta tuo tutkimusongelmia tutkijoiden<br />
lähelle tai jos tutkijat pääsevät suoraan vuorovaikutukseen<br />
yhteiskunnan (elinkeinoelämän)<br />
kanssa ennen merkittäviä panostuksia. Olisi<br />
117
Change language