Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jätteet pitäisi eliminoida<br />
tai ainakin hyödyntää<br />
Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi<br />
16.12.2008 kansallisen Innosuomi-palkinnon<br />
Espoolaiselle Preseco Oy:lle. Presecon liikeidea<br />
on ratkaista asiakkaidensa vedenpuhdistukseen,<br />
biojätteen käsittelyyn ja biodieselin valmistukseen<br />
liittyviä haasteita luonnon ehdoilla.<br />
Preseco pyrkii luomaan kokonaisratkaisuja,<br />
jotka muuttavat jätekustannukset pääomaksi<br />
luonnon ehdoilla. Jätteenkäsittelyn kokonaisratkaisuissa<br />
Preseco pyrkii yhdistämään tuotteensa<br />
ja palveluunsa liittyvät teknologiat saman<br />
katon alle.<br />
Tasavallan presidentin jakama vientipalkinto<br />
myönnettiin yritykselle innovatiivisesta<br />
ja uudenlaisesta kokonaisratkaisusta. Norjalaisen<br />
suurteurastamon kaikki jätteet käsitellään<br />
paikallisesti ja niistä tuotetaan puhdasta vettä,<br />
kompostimultaa ja energiaa. Preseco on myös<br />
saanut sopimukset biohiililaitoksen rakentamisesta<br />
Kiinaan ja biokaasulaitoksen toimittamisesta<br />
Viroon.<br />
Preseco on esimerkki uudenlaisesta ympäristötekniikkaan,<br />
erityisesti kierrätykseen<br />
erikoistuneesta ja innovatiivisesta yrityksestä.<br />
Presecon kaltaiset yritykset muuttavat dramaattisesti<br />
kierrätysalan imagoa. Jätteeseen yleensä<br />
liitetty negatiivinen merkitys saa uuden ja arvoperusteiden<br />
vivahteen.<br />
Kierrätyskuitu on jo nykyisin<br />
tärkein paperin raaka-aine<br />
Paperiteollisuudessa kierrätyskuidun käyttö on<br />
osattu jo pitkään. Itse asiassa ympäristömääräykset<br />
edellyttävät, että kierrätyskuitu saadaan<br />
talteen. Ainoastaan yksi (International<br />
Paper Campti) vuoden 1992 jälkeen USA:han<br />
rakennetuista 17 paperikoneesta perustuu neitseellisen<br />
kuidun käyttöön (Ristola, 2009). Tällä<br />
hetkellä kierrätyskuitu on tärkein paperin ja<br />
sellun raaka-aine. Puukuidulla on suuri kerrannainen<br />
hyötyarvo, sillä kuitu voidaan toimittaa<br />
kuluttajalle 5–7 kertaa paperin muodossa ennen<br />
hajoamistaan.<br />
Kierrätyskuidulla on myös muita käyttökohteita.<br />
Kuitu voidaan polttaa suoraan energiaksi<br />
tai siitä voidaan tehdä alkoholia myöhempää<br />
energiankäyttötarkoitusta varten (Ristola, 2009).<br />
Myös tähän suomalaisille läheiseen kierrätykseen<br />
perustuvaan liiketoimintaan on kehitetty ja<br />
ollaan kehittämässä teknologioita ja liiketoimintamalleja,<br />
jotka tuottavat arvoa jätteestä. Yksi<br />
kierrätykseen perustuva teknologiakonsepti<br />
on ns. minimill-paperitehdas. Suurkaupungin<br />
liepeille sijoitettu ”minimill” yhdistää tehokkaasti<br />
sekä sanomalehtipaperin markkinoille<br />
saattamiseen että jätepaperin keruuseen liittyvät<br />
materiaalivirrat.<br />
169