Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
neellä osaamisella olisi nyt merkitystä, kun<br />
pohditaan metsäteollisuuden tulevaisuutta ja<br />
erityisesti biopolttoaineita ja biosovelluksia.<br />
Maidon ja heran käsittely. Näistä sovelluksista<br />
hyvä esimerkki on entsyymien avulla<br />
tapahtuva laktoosin konversio laktaasiksi,<br />
mikä on ollut maitoallergikkojen kannalta<br />
merkittävä helpotus. Tällä alueella on paljon<br />
kaupallisia sovelluksia. Tälläkin alueella kehitystyö<br />
on synnyttänyt prosessikehityksen<br />
ohella myös mittaustekniikan ja prosessinohjauksen<br />
sovelluksia.<br />
Mihin katosi suomalaisen biotekniikan<br />
etsikkoaika?<br />
Suomessa oli vahva biotekniikan osaamisen<br />
pohja vuosituhannen kääntyessä lopuilleen. Mitä<br />
sitten tapahtui? Ensinnäkin yritysjärjestelyiden<br />
seurauksena osa osaamisesta valui Suomen<br />
ulkopuolelle. Toinen ehkä vielä merkittävämpi<br />
tekijä oli solubiologian ja rekombinantti-DNAtekniikan<br />
nousu tutkimusrahoituksen kansainvälisesti<br />
keskeiseksi teemaksi. Tähän liittyi<br />
huomattavia toiveita uudenlaisista lääkkeistä<br />
ja diagnostiikan tekniikoista. <strong>Suomi</strong> seurasi perässä<br />
ns. moderniin biotekniikkaan.<br />
Suomessa oli alalla kansainvälisesti ansioituneita<br />
tutkijoita, joten lisääntyneelle rahoitukselle<br />
oli ottajia. Tämä johti lähellä peruskehitystä<br />
olevien aktiviteettien merkittävään kasvuun.<br />
Strategia ajautui merkittäviin ongelmiin, koska<br />
Suomesta puuttui uuden biotekniikan teollinen<br />
pohja ja teollinen toiminta oli luotava<br />
”tyhjästä”. Tällaiseen muutokseen kuluu<br />
vuosia.<br />
Suomen rahalliset resurssit olivat murto-osa<br />
verrattuna modernin biotekniikan päämaihin.<br />
Ihmettä ei voinut tapahtua, vaikka yksi<br />
suomalainen vastaa kymmentä viholaista.<br />
Nokia-ihme ei voinut toistua, koska olosuhteet<br />
ja reunaehdot eivät kohdanneet oikealla<br />
tavalla. Sattuma ja välttämättömyys eivät<br />
toimineet.<br />
Suomesta puuttuivat merkittävät riskirahoittajat,<br />
ja suomalaisten on vaikea kilpailla kansainvälisillä<br />
riskirahoituksen markkinoilla.<br />
Suomessa unohdettiin ”perinteisen” biotekniikan<br />
vahvuudet ja olemassa oleva teollinen<br />
pohja. Se ei ollut enää seksikästä. Vahvuudet<br />
alkoivat kuihtua.<br />
Biotekniikan ja puun biokäsittelyn<br />
uusi nousu on alkanut<br />
Ilmastomuutos on palauttanut perinteisen biotekniikan<br />
ja puun biokäsittelyn uudestaan kiinnostuksen<br />
kohteeksi. Kiinnostus on herännyt<br />
erityisesti kansainvälisen politiikan tuomien<br />
paineiden stimuloimana. Olemme ehkä kohtaamassa<br />
uusiutumisen pakkoa. Nykypäivän<br />
keskusteluissa termi ”bio” liittyy usein bioraakaaineeseen,<br />
jätteisiin tai tuoremassaan, bioraaka-<br />
Millaista teollisuutta tulevaisuudessa?<br />
184
Change language