Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tuvat mahdollisimman hyvin tulevaisuuden<br />
talouskasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin<br />
kannalta.<br />
Elinkeinopolitiikassa – tai teollisuuspolitiikassa,<br />
kuten sitä aiemmin tavattiin kutsua – on<br />
aina käyty kiistaa siitä, tulisiko politiikan luoda<br />
vain edellytyksiä markkinoiden tehokkaalle toiminnalle<br />
vai valita myös toimialoja tai yritysryhmiä,<br />
joille annetaan erityistä tukea. Tehdäänkö<br />
horisontaalista vai vertikaalista politiikkaa? Tai:<br />
onko virkamiehillä ja poliitikoilla kyky ja tietämys<br />
valita tulevaisuuden menestysaloja ja<br />
yrityksiä vai pitäisikö valinta jättää pelkästään<br />
markkinoiden tehtäväksi? Käytännön elinkeinopolitiikka<br />
on aina ollut jonkinlainen yhdistelmä<br />
näistä kahdesta ääripäästä. Painotukset puoleen<br />
ja toiseen ovat vaihdelleet.<br />
Valtiojohtoisesta teknologiateollisuudesta<br />
on karvaita kokemuksia<br />
Markkinat toimivat aina jossain mielessä epätäydellisesti,<br />
ja siksi markkinoiden toimintapuutteiden<br />
korjaamiselle on oikeutuksensa.<br />
Ongelma vain on se, että markkinapuutteen<br />
tunnistaminen ja sen aiheuttaman ongelman<br />
täsmentäminen on vaikeaa. Julkisen sektorin<br />
suora puuttuminen markkinoiden toimintaan<br />
saattaa tuottaa enemmän ongelmia kuin ratkaisuja.<br />
Ja vaikka toimintapuutteesta olisikin<br />
selvä käsitys, ei ole lainkaan varmaa, mikä olisi<br />
tehokkain väline ongelman poistamiseen:<br />
käytetäänkö suoria tukia, verohelpotuksia vai<br />
normiohjausta?<br />
Suorasta puuttumisesta markkinoiden toimintaan<br />
ja yksittäisten toimialojen valitsemisesta<br />
tukien kohteeksi on karvaita kokemuksia.<br />
Monilta on ehkä jo unohtunut epäonnistunut<br />
yritys perustaa valtion kuvaputkitehdas, jonka<br />
avulla toivottiin Suomen elektroniikkateollisuuden<br />
nousevan uudelle tasolle. Yritys päättyi<br />
katastrofiin. Yhteiseurooppalainen yritys<br />
luoda kilpailukykyistä lentokoneteollisuutta<br />
on tuoreempi esimerkki vastaavasta. Ruotsin<br />
mittavat tuet telakkateollisuudelle 1970-luvulla<br />
opettivat paljon silloisen teollisuuspolitiikan<br />
tekijöitä: maailman parasta terästä tuhottiin<br />
maailman korkeimmilla palkoilla. Ruotsin telakkateollisuuden<br />
jalostusarvo oli parina vuonna<br />
negatiivinen.<br />
Yksinkertaisempi yritystukijärjestelmä<br />
Suomeen, kiitos<br />
On myös toisensuuntaisia esimerkkejä. Julkinen<br />
sektori vaativana pioneeriasiakkaana on<br />
saattanut antaa alun kokonaan uuden toimialan<br />
synnylle. Osittain tästä oli kysymys Suomen<br />
tieto- ja viestintäteollisuuden alkuvaiheissa.<br />
Samoin julkisella sektorilla on tietenkin merkittävä<br />
rooli monilla talouden perusrakenteita<br />
tukevilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi energiahuolto,<br />
liikenne ja tietoliikenne. Näillä aloilla<br />
tarvittavia pääomia ei yksinkertaisesti yksityi-<br />
Millaista teollisuutta tulevaisuudessa?<br />
194
Change language