Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
oppimisen kannalta tästä menestystarinasta on<br />
hyvä nostaa esiin muutama tärkeä kysymys.<br />
Ensinnäkin, oliko kyseessä sattuma vai johdonmukainen<br />
seuraus järkevästä teknologiapolitiikasta<br />
ja taitavan yritysjohdon päätöksistä? Sattumaa<br />
ovat ehkä olleet ainakin seuraavat tekijät:<br />
Markkinat liberalisoituivat ja teknologiat kypsyivät<br />
samanaikaisesti. Tietoliikenteen vapautuminen<br />
valtiollisesta monopolista ja<br />
digitaalisen matkapuhelintekniikan kypsyminen<br />
tapahtuivat samanaikaisesti. Uudet<br />
teleoperaattorit karsastivat valtiollisten telelaitosten<br />
hovitoimittajia ja kauppatapaa.<br />
Tämä antoi tilaa uusille toimijoille.<br />
Suunnitelmataloudet romahtivat. Neuvostoliitto<br />
hajosi ja idänkaupan markkinat sekä<br />
bilateraalinen kauppa romahtivat. Suomen<br />
oli pakko etsiä uutta liiketoimintaa ja uusia<br />
markkinoita.<br />
GSM-standardi ja sen luomat markkinat syntyivät.<br />
Riittävän moni Euroopan ulkopuolinen<br />
maa valitsi GSM-tekniikan. Tämä loi<br />
markkinat ja johti itseään vahvistavaan kasvuun.<br />
Kannatti valita GSM-standardi, kun<br />
riittävän moni oli sen jo valinnut.<br />
Ei pelkästään<br />
tähtikartan tulosta<br />
Sattumaa ei ollut systemaattinen työ, jolla osaamispohja<br />
oli rakennettu. Suomessa oli vuosikymmenien<br />
ajan panostettu alan vaatimaan<br />
osaamiseen. Niinpä osaamispohja oli olemassa<br />
silloin, kun sitä tarvittiin. Sattuma suosii niitä,<br />
jotka ovat valmistautuneet hyvin.<br />
<strong>Teollinen</strong> toimija oli valmiina. Nokialla oli<br />
kokemusta elektroniikasta ja informaatioteknologiasta.<br />
Raskaasti tappiolliseksi osoittautunut<br />
TV-valmistus oli opettanut Nokialle ainakin<br />
jotain kulutuselektroniikan markkinoista. Nokia<br />
oli ottanut riskejä ja sitä kautta hankkinut<br />
teknologian hyödyntämiselle riittävät teolliset<br />
valmiudet.<br />
Toimintaa vei eteenpäin näkemyksellinen johto.<br />
Liikkeenjohto osasi näkemyksensä kautta<br />
lukea muutostrendejä ja hyödyntää tarjolla olleen<br />
markkinapotentiaalin.<br />
Elinkeinopolitiikka tuki toimialan kasvua. Valtiolla<br />
oli aktiivinen rooli aluksi pohjoismaisen<br />
matkapuhelinstandardin (NMT) luomisessa ja<br />
sittemmin GSM:n määrittelemisessä de-facto<br />
eurooppalaiseksi standardiksi. Lisäksi valtio<br />
lisäsi tuntuvasti julkista tutkimusrahoitusta<br />
tieto- ja viestintäteknologioiden tutkimukseen<br />
1980-luvulta alkaen.<br />
Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö<br />
kantoi Nokiassa hedelmää<br />
Toisena, on hyvä ymmärtää aikajänne. Vaikka<br />
muutos toteutui tuotannon kasvuna uskomattoman<br />
nopeasti, se oli vaatinut kuitenkin pitkän<br />
taustatyön – sekä julkisella sektorilla että yri-<br />
29