Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
mittakaavaetuja. Heidän asiakaskantansa olivat<br />
sopimusvalmistajina merkittävästi suomalaisia<br />
kilpailijoitaan suurempia.<br />
Suomalainen koneteollisuus kasvoi<br />
Nokian varjossa<br />
Koneteollisuudessa tapahtui aivan vastaavanlaista<br />
kehitystä. Se ei kuitenkaan saanut osakseen<br />
niin suurta julkista huomiota kuin kansalliseksi<br />
ikoniksi noussut telekommunikaatioklusteri.<br />
Merkittävinä koneteollisuuden veturiyrityksinä<br />
toimivat Metso, Kone, Konecranes, Wärtsilä,<br />
ABB ja Cargotec. Ne laajensivat jatkuvasti<br />
omaa tuotantoverkostoaan erityisesti Aasian<br />
kasvavien markkinoiden suuntaan. Samalla ne<br />
hakivat omia tuotannollisen ydinosaamisensa<br />
alueita, minkä seurauksena tiettyjä osaamisalueita<br />
ulkoistettiin. Yksinkertaiset valmistus- ja<br />
aputehtävät ulkoistettiin, jotta voimat pystyttiin<br />
keskittämään tuotekonstruktion tai asiakasvaatimusten<br />
kannalta kriittisiin valmistus-,<br />
kokoonpano- ja suunnittelutehtäviin.<br />
90-luvulla hitaasti ja vaivalloisesti alkanut<br />
suomalaisten yritysten globalisoituminen kiihtyi<br />
voimakkaasti 2000-luvun loppupuolella. Isot<br />
yritykset johtivat invaasiota, mutta myös pkyritykset<br />
seurasivat perässä. Kaikki halusivat<br />
osansa globalisaation hyödyistä.<br />
Kiinan menestyksen<br />
houkutus ja uhka<br />
Suunnitelmallinen talouden kehittäminen on<br />
tuottanut Kiinassa käsittämättömän vahvan<br />
talouskasvun. Valtionyhtiöt ja yliopistot sekä<br />
tiedeakatemia on kytketty yhteen yksityisen<br />
sektorin ja sijoitusrahan kanssa vertaansa vailla<br />
olevalla tavalla. Samalla on kehitetty uutta liiketoimintaa.<br />
Insinöörijohtoisen maan teollisuuden<br />
määrätietoinen ja pitkäjänteinen kehittäminen<br />
on ihailtavaa. Strategiset avaintoimialat on valittu,<br />
ja niitä on alettu kehittää suunnitelmallisesti<br />
vahvasta raaka-ainehuollosta alkaen. Kotimaista<br />
tuotantoa on tuettu myös esimerkiksi raakaaineille<br />
asetetuilla vientitulleilla. Kiinalaisen<br />
strategisen ajattelun aikajänne on useita vuosikymmeniä.<br />
Jollain tavalla politiikka muistuttaa<br />
Suomen valtionyhtiöiden kehittämistä aikoinaan.<br />
Teollistamisen kehitysvaiheessa julkisen<br />
sektorin rooli aktiivisena toimijana on keskeistä.<br />
Amerikkalainen Nobel-palkittu taloushistorioitsija<br />
Robert Fogel esitti vuoden 2010 alun<br />
Foreign Policy -aikakauskirjassa 3 hämmästyttävän<br />
arvion Kiinan tulevaisuudesta: vuoteen<br />
2040 mennessä Kiinan osuus maailman yhteenlasketusta<br />
bruttokansantuotteesta on kasvanut<br />
40 %:iin. Se on silloin ylivoimaisesti maailman<br />
suurin talous. USA:n osuus on Fogelin mukaan<br />
3 http://www.foreignpolicy.com/articles/2010/01/04/12300000000<br />
0000<br />
49