Taulukko 1. Työkustannusten kehitys terästeollisuudessa (USD/h). us $ 2000 2001 2002 2003 2004 2005 AUSTRALIA 14,4 13,3 15,4 19,8 23,1 24,6 BRASILIA 3,5 3,0 2,6 2,7 3,0 3,2 ESPANJA 10,7 10,8 11,9 15,0 17,1 17,6 INTIA 0,6 0,6 0,7 0,7 0,8 0,9 ISO-BRITANNIA 16,7 16,8 18,3 21,2 24,7 26,0 ITALIA 13,8 13,6 14,8 18,1 20,5 21,7 JAPANI 22,0 19,4 18,7 20,3 21,9 21,4 KANADA 16,5 16,2 16,7 19,4 21,4 23,7 KAZAKSTAN 0,5 0,7 0,7 0,9 0,9 1,0 KIINA 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 KOREA 8,2 7,7 8,8 10,0 11,5 14,1 MEKSIKO 2,2 2,5 2,6 2,5 2,5 2,5 RANSKA 15,5 15,7 17,1 21,1 23,9 25,3 RUOTSI 20,2 18,4 20,2 25,5 28,4 29,7 SAKSA 22,7 22,5 24,2 29,6 32,5 34,1 TAIWAN 6,2 6,1 5,6 5,7 6,0 6,4 TŠEKKI 2,8 3,1 3,8 4,7 5,4 6,1 UKRAINA 0,3 0,4 0,5 0,7 0,7 0,8 YHDYSVALLAT 19,7 20,6 21,4 22,3 23,2 23,8 Lähde: http://www.steelonthenet.com/labour_cost.html Intian hyväksi. Tuottavuusero Intian ja Japanin välillä on siten huimaava. Pelkkien tuntipalkkojen perusteella laskettu ero olisi noin 95 %. Työkustannuksia suurempi 16 %:n kustannusetu syntyy siitä, että tietyt komponentit kannattaa Intiassa valmistettavaan autoon alihankkia Intiasta Japanin sijaan. Paikallisten komponenttien saatavuus riippuu toimialasta ja komponenttien luonteesta. Kaikkia autoteollisuuden tarvitsemia erikoiskomponentteja ei ole kuitenkaan vielä saatavilla Intiasta. Myös pääomakustannusten osuus pienenee siirryttäessä korkean kustannustason alueelta alhaisen kustannustason vyöhykkeelle, sillä optimaalinen automatisointiaste alenee työkustannustason aleneman myötä. McKinseyn autoteollisuusesimerkissä automaatioasteeseen kytkeytyvä kustannusvaikutus auton hintaan oli kuitenkin vain 1–2 %. Tuotannon sijoittaminen kauas tavanomaisista valmistuspaikoista (offshoring) synnyttää myös kustannuksia eikä pelkästään säästöjä. Suurimpia kustannuseriä aiheuttavat kuljetus, varastointi, huolinta ja mahdolliset vienti- ja tuontitullit. McKinseyn autoteollisuusesimerkissä kyseisten tekijöiden yhteisvaikutus arvioitiin olevan 8 %. Päätekijöinä ovat Intian tuontitullit. Jos auto valmistettaisiin Intiassa Japanin sijaan, olisi saavutettava nettokustannusvaikutus 22–23 %:n lasku kustannuksissa. Esimerkiksi kovasti kilpailuissa pikkuautoissa on 20–25 %:n kustannussäästömahdollisuus merkittävä hintakilpailutekijä. Piilevät kustannukset pienentävät tuotannon siirron hyötyä Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty muuallakin. Kalifornian osavaltio teetätti tutkimuksen, jossa vertailtiin USA:n markkinoille tarkoitettujen tuotteiden valmistusta joko Kiinassa tai 65
Kuva 21. Japanin markkinoille myytävän auton valmistuskustannusten muutos, mikäli auto valmistettaisiin Japanin sijasta Intiassa. From India with Love Indeksiluvut: Kokonaiskustannus verrattuna saman auton valmistukseen Japanissa = 100. 100 Kokonaiskustannus Japanissa Nettohyöty, jos siirretään tehtävät ja prosessit Intiaan -13 Alentunut työkustannus -16 Alentuneet komponenttikustannukset Tuotannontekijöiden alentuneet kustannukset +5 76 -1– -2 74–75 +3 77–78 Korkeammat tullit maahantuoduista komponenteista ja raakaaineista Pääoman käytön vähenemisestä syntyvät hyödyt Auton valmistuksen kokonaiskustannukset Intiassa, ml. toimitus Japaniin Tuotantokustannus Intiassa, olettaen sama pääomaintensiivisyys Alentunut automaation taso korivalmistuksessa, kokoonpanossa ja materiaalien käsittelyssä Valmistuskustannukset Intian alemmalla automaatiotasolla Kuljetuskustannukset Oletetaan, että 90% komponenteista toimitetaan lähialueilta, samaan laatuun kuin Japanista Rahtikulu $300 pienelle autolle, $500 suurelle autolle Intiasta Japaniin Agrawal et al, 2003. Kaliforniassa. Selvityksen kohteena oli erilaisia hyödykkeitä, jotka edustivat sekä alhaisen että korkean teknologian tuotteita. Tutkimuksessa havaittiin, että alhaisen teknologian tuotteita edustavan vaatetusteollisuuden tuotteiden valmistuskustannusten ero Kiinan ja USA:n välillä oli noin 50 % Kiinan hyväksi. Kun huomioon otettiin logistiikan kustannukset, ero pieneni 31 %:iin. Lisäämällä laskelmiin myös lähinnä laatu- ja saatavuusongelmiin liittyvät ”piilevät kustannukset”, supistui ero vielä hieman entisestään. Millä menestyä laman jälkeen? 66
- Page 1 and 2:
Teollinen suomi Eero Eloranta, Jukk
- Page 4 and 5:
eero eloranta, Jukka Ranta, Pekka S
- Page 6 and 7:
eSiPuHe Pieni avoin talous Suomi on
- Page 8 and 9:
SiSÄllYS Suomen TeolliSuuden TaRin
- Page 10 and 11:
Suomen teollisuuden tarina 9
- Page 12 and 13:
den pakosta sodan jälkeisinä vaik
- Page 14 and 15:
ina maailman taloushistoriassa. Kuk
- Page 16 and 17: tätekijä. Vaikka 90-luvun lopulla
- Page 18 and 19: Kuva 3. Puutavara- ja paperiteollis
- Page 20 and 21: aikaan. Tieto ja osaaminen ovat pal
- Page 22 and 23: imPeRiumin vaSTaiSKu Ja tapahtui vu
- Page 24 and 25: Kesälomien jälkeen Jussi ottaa yh
- Page 26 and 27: Elektroniikkateollisuus - 21st Cent
- Page 28 and 29: liikenteen linkkien ja kaapelivalmi
- Page 30 and 31: oppimisen kannalta tästä menestys
- Page 33 and 34: Yrityksen on rakennettava itse oma
- Page 35 and 36: Kuva 12. Työllisyys elektroniikkat
- Page 37 and 38: konepajamiehet olivat tehneet merki
- Page 39 and 40: - Kiina on hankala paikka, ei siell
- Page 41 and 42: Koneteollisuus pudotuksessa vahvan
- Page 43 and 44: Suomen teollisuuden tarina 42
- Page 45 and 46: Kuva 16. Suomen teknologinen erikoi
- Page 47 and 48: lamaSTa lamaan kiintEistä invEstoi
- Page 49 and 50: telekommunikaatioklusteri syntyi al
- Page 51 and 52: supistunut 14 %:iin ja Euroopan uni
- Page 53: Kiina aikoo vallata myös sähköau
- Page 57 and 58: Kuva 20. Teknologiateollisuuden til
- Page 59 and 60: Siispä siinä arvoketjun samalla t
- Page 61 and 62: - Vain minun kuolleen ruumiini yli
- Page 63 and 64: Meille on tärkeätä, että jatkat
- Page 65: loPPuuKo Teollinen TuoTanTo SuomeST
- Page 69 and 70: dollista erityisesti siksi, että I
- Page 71 and 72: Millä menestyä laman jälkeen? 70
- Page 73 and 74: sattuvat sijoittumaan esimerkiksi K
- Page 75: totoimintaa korkean kustannustason
- Page 78 and 79: maan häntä Taiwanille. Oli kuiten
- Page 80 and 81: oli tehnyt poikkeuksen. Itsetietoin
- Page 82 and 83: priorisoiva tuotannon sijoittaminen
- Page 84 and 85: Innovaatio korostaa asiakas- ja mar
- Page 86 and 87: Jotta Miilusta syntyisi uutta merki
- Page 88 and 89: pienemmät kuin miilussa. Myynnin j
- Page 90 and 91: Kuva 25. Dynaset Oy:n tuotteiden k
- Page 92 and 93: koko toimitusketjun ja teollisen sy
- Page 94 and 95: 2008 alkanut lama hävittää Suome
- Page 96 and 97: Toimittajien tai asiakkaiden armoil
- Page 98 and 99: suuryrityksiin (viisi prosenttia),
- Page 100 and 101: Saarnaajan paikka vapaana Suomessa
- Page 102 and 103: Huolehdi tuotekehityksestäsi älä
- Page 104 and 105: 103
- Page 106 and 107: luontaista ketteryyttä hyväkseen
- Page 108 and 109: pajoja pajoja siihen saakka, kunnes
- Page 110 and 111: otettavia kilpailijoita. Tässä ti
- Page 112 and 113: toimivassa johdossa oli mukana raut
- Page 114 and 115: sa. Yhtiö tunnetaan nykyisin nimel
- Page 116 and 117:
Gesellschaft -organisaatiota. VTT:n
- Page 118 and 119:
yliopisto. Olisi äärimmäisen tä
- Page 120 and 121:
119
- Page 122 and 123:
tynyt alun perin insinööriprofess
- Page 124 and 125:
Hyvänä esimerkkinä tästä on Ap
- Page 126 and 127:
Ponsse tuntee käyttäjien ongelmat
- Page 128 and 129:
Tuotetta on tähän mennessä myyty
- Page 130 and 131:
129
- Page 132 and 133:
On kysyttävä, mitä asentaja asen
- Page 134 and 135:
hyvän palvelun lisäksi on opittav
- Page 136 and 137:
Oheinen kuva 30 selventänee, mitä
- Page 138 and 139:
konsulttitoimistoihin tarjoavat ver
- Page 140 and 141:
ohjata dynaamisesti ja saumattomast
- Page 142 and 143:
asema myös näissä palveluissa, s
- Page 144 and 145:
kertojen määrää transaktiokusta
- Page 146 and 147:
mättömiä ja toimittajan kannalta
- Page 148 and 149:
paperikoneisiin sekä hissit ja liu
- Page 150 and 151:
Schaffner Elektroferrum - palveluli
- Page 152 and 153:
Millaista teollisuutta tulevaisuude
- Page 154 and 155:
Kuva 32. Henkilöstön jakaumat toi
- Page 156 and 157:
Suomen ICT-teollisuus koki vuosina
- Page 158 and 159:
maailman sata johtavaa kestävän k
- Page 160 and 161:
tehdas ei laske hulevettä jokeen,
- Page 162 and 163:
jotka pystyvät säästämään ene
- Page 164 and 165:
TiedoSTava SuKuPolvi Ja tapahtui vu
- Page 166 and 167:
- Voit sä heittää Eevan kanssa s
- Page 168 and 169:
Tytöt kiittävät ja jäävät poi
- Page 170 and 171:
Jätteet pitäisi eliminoida tai ai
- Page 172 and 173:
miHin olemme maTKalla? suomalaisill
- Page 174 and 175:
eli kyky tiedon jalostamiseen johto
- Page 176 and 177:
tapa toimia. Siihen liittyy osaopti
- Page 178 and 179:
hittää ja osaamisen kehittyä. In
- Page 180 and 181:
Metsäteollisuus bio- ja energiateo
- Page 182 and 183:
vun loppuun. Silloin syntyi nykyise
- Page 184 and 185:
183
- Page 186 and 187:
aineen kaasutukseen tai sen jalostu
- Page 188 and 189:
187
- Page 190 and 191:
hittämisestä ja uusilta markkinoi
- Page 192 and 193:
Mikäli sininen kori jää tyhjäks
- Page 194 and 195:
osat, joissa asiakkaasi arvostaa ai
- Page 196 and 197:
195
- Page 198 and 199:
tojen, tutkimuslaitosten ja ammatti
- Page 200 and 201:
assosiointi kokeilu verkostoitumi
- Page 202 and 203:
Innovaatioyritykseksi voi oppia Inn
- Page 204 and 205:
ePiloGi - vuonna 2017 Tapahtuu siis
- Page 206 and 207:
tehdas ja miten toimitte. Teilläh
- Page 208 and 209:
lÄHTeiTÄ Agrawal, W., D. Farrell,
- Page 210:
Teollinen suomi Tuotannon uudistumi