Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomen ICT-teollisuus koki vuosina 1995–<br />
2004 voimakkaan kasvun ja kehittymisen ajanjakson,<br />
jota tosin vuonna 2001 alaa kohdannut<br />
taantuma häiritsi. Kasvua dominoi Nokian ja<br />
sen toimittajien kehitys, jota kiistatta voidaan<br />
pitää positiivisena ainakin tarkastelujakson ensi<br />
puoliskolla vuoteen 2000 saakka. Kokonaisuuden<br />
kannalta liiketoimintojen ja niiden kannattavuuden<br />
kehittyminen oli positiivista yli koko<br />
tarkastelujakson vuodesta 1995 vuoteen 2004.<br />
Merkittävintä ICT-teollisuuden henkilöstön<br />
profiilin kehitystä tulkittaessa on, että suorittavan<br />
portaan työntekijöiden määrä väheni<br />
kymmenessä vuodessa suhteellisesti ottaen<br />
noin puoleen alkuperäisestä. Muutosta selittää<br />
voimakkaasti tuotekehityksen keinoin aikaansaatu<br />
valmistustyön tuottavuuden nousu ja sekä<br />
tuotannon globalisoituminen toimialan kasvun<br />
mukana. Voimakkaimmin kasvavia työtehtäviä<br />
olivat erityisesti tutkijan ja tuotekehittäjän tehtävät.<br />
Nämä työntekijäryhmät edustavat kaikkien<br />
toivomia korkean jalostusasteen työtehtäviä.<br />
Kasvua sisältyi myös muiden ylempien toimihenkilöiden<br />
kuin myös alempien toimihenkilöiden<br />
suhteellisiin määriin.<br />
On oltava saalistaja,<br />
ettei joutuisi saaliiksi<br />
Vuonna 2004 ICT-teollisuuden työpaikoista noin<br />
35 % edusti tutkimusta ja tuotekehitystä ja toinen<br />
35 % alempia toimihenkilöitä. Loput noin<br />
30 % sisälsi likimain yhtä suuret osuudet ylempiä<br />
toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Olisikohan<br />
tämä sopiva seososuus eri henkilöstöryhmiä?<br />
Olisiko tässä tulevaisuuden menestyksen resepti<br />
teollisuusyritykselle, joka innovaatioiden<br />
ja palveluliiketoiminnan avulla pyrkii ja pystyy<br />
menestyksekkäästi puolustamaan olemassaoloaan<br />
globaalissa kilpailussa?<br />
Muualla kuin ICT-teollisuudessa on harvinaista,<br />
että tuotekehitystoiminto työllistäisi<br />
yli 10 % yrityksen työntekijämäärästä. Jopa<br />
itse ICT-teollisuudessa tällä hetkellä osuus on<br />
keskimäärin pienempi. Toisaalta ilman tuotekehityspanostuksia<br />
on turha odotella mitään innovaatioita.<br />
Jo 1960-luvulla Pekka Herlin oivalsi,<br />
että kansainvälisessä kilpailussa mukana oleminen<br />
edellyttää riittävän suuren mittakaavan<br />
lisäksi vahvaa panostusta tuotekehitykseen ja<br />
sitä kautta uusiin teknologioihin. Pelkkä muiden<br />
kehittämien teknologioiden ja tuoteratkaisujen<br />
lisenssivalmistus ei tarjoa pitkällä aikavälillä sellaista<br />
kilpailuetua, joka mahdollistaisi yrityksen<br />
säilymisen elinkelpoisena.<br />
On oltava saalistaja, ettei joutuisi itse saaliiksi.<br />
On juostava kovaa, että säilyisi edes paikoillaan<br />
(John Simon: Koneen ruhtinas, 2009).<br />
155