Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomalaiset tutkijat palvelevat<br />
myös käytäntöä<br />
Avoin yritysyhteistyö tutkimuksessa on kuitenkin<br />
ilmiö, johon liittyvät mahdollisuudet ja riskit<br />
pitää ymmärtää sekä suomalaisissa yrityksissä<br />
että yliopistoissa. Suuri mahdollisuus on ollut ja<br />
on tulevaisuudessakin siinä, että antautumalla<br />
syvään yritysyhteistyöhön tutkijat voivat ammentaa<br />
työhönsä reaalista ja relevanttia informaatiota<br />
yritysten toiminnasta. Tämä avoimuus<br />
antaa mahdollisuuden käänteentekeviin oivalluksiin,<br />
joita yritykset parhaimmillaan voivat<br />
hyödyntää mutkattomasti omassa toiminnassaan.<br />
Hyöty on siis molemminpuolinen.<br />
Suomalainen teknologiatutkimus on tottunut<br />
kohtaamaan elinkeinoelämän haasteet<br />
niin, että niihin liittyvät praktiset ja tieteelliset<br />
intressit on molemmat pyritty ja useimmiten<br />
jopa pystytty ottamaan huomioon. Tutkijat ovat<br />
pätevöityneet akateemisina tutkijoina, mutta samalla<br />
pystyneet luomaan teknologioita, laitteita,<br />
menetelmiä ja työkaluja, joiden käytännöllinen<br />
hyöty on hyvinkin vastannut ja jopa ylittänyt<br />
asetetut tavoitteet.<br />
Kahden herran palvelemiseen – tiede ja<br />
käytäntö – perustuva ajattelumalli ei ole tavanomaista<br />
tutkimusmaailmassa yleensä. Tieteellisen<br />
tutkimuksen tukeminen onkin rakennettu<br />
maailmalla usein erilaisiin tukiohjelmiin<br />
(liaison programs), jotka muistuttavat enemmän<br />
tutkimuksen sponsorointia kuin vakavamielistä<br />
kahteen eri tavoitteeseen (tiede ja käytäntö)<br />
tähtäävää tutkimusta.<br />
Monessa maassa tutkijat tutkivat sitä, mitä<br />
haluavat ja yritykset seuraavat hiukan sivusta,<br />
mutta kuitenkin eturivistä. Ilmiö on ongelmallinen<br />
innovaatiojärjestelmän kannalta. Suomessakin<br />
esimerkiksi kauppatieteellistä tutkimusta<br />
aikanaan vei eteenpäin ehkä enemmän teorian<br />
työntö kuin käytännön imu. Suomen Akatemian<br />
Liito- ja Tekesin Liike -ohjelmat ovat tietoisesti<br />
pyrkineet ja onnistuneetkin tuomaan tähän yksipuoliseen<br />
lähestymistapaan muutosta.<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön<br />
tuore suomalaisen innovaatiojärjestelmän<br />
arviointiraportti ottaa vahvasti kantaa<br />
innovaatiojärjestelmämme nykytilaan. Raportti<br />
alleviivaa erilaisten aiempien arviointien näkemystä<br />
siitä, että suomalainen innovaatiojärjestelmä<br />
on ollut erinomainen ja tuloksekas.<br />
Raportti nostaa myös esille nykyisen järjestelmän<br />
haasteita. Erityisesti raportti jakaa<br />
huolen siitä, että innovaatiojärjestelmämme<br />
ei ole pystynyt seuraamaan aikaansa. On ongelmallista,<br />
että järjestelmä on tällä hetkellä<br />
luonteeltaan nykytilaa säilyttävä eikä enää<br />
uudistava, kuten vielä 80- ja 90-luvuilla.<br />
Yksi keskeinen uusi innovaatiojärjestelmään<br />
kohdistuva muutostekijä on yliopistojen vaihtuminen<br />
valtion tilivirastoista taloudellisesti itsenäisiksi<br />
julkisiksi yhteisöiksi. Säätiöyliopistoja<br />
ovat Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen<br />
Miten menestyä laman jälkeen?<br />
116
Change language