Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
telekommunikaatioklusteri syntyi aluksi muutaman<br />
keskeisen tehtaan ympärille. Globaalin<br />
tuotannon johtava tutkija, professori Kashra<br />
Ferdows käyttäisi näistä Salon (matkapuhelimet)<br />
ja Oulun (tukiasemat) tehtaista termiä ”johtava<br />
tehdas”, lead factory. Niiden keskeisin tehtävä<br />
oli tarjota asiakkailleen korkeatasoista ja laadukasta<br />
valmistusosaamista sekä -kyvykkyyttä.<br />
Nokian tehtaat tarvitsivat ympärilleen toimittajia.<br />
Alan kysynnän kasvu oli huimaava eikä<br />
Nokia pystynyt tai ehtinyt tekemään kaikkea<br />
yksin. Nokia joutui pörssiyhtiönä kamppailemaan<br />
henkilökunnan saatavuusongelman kanssa.<br />
Sijoittajat eivät katsele hyvällä, jos yrityksen<br />
henkilömäärä kasvaa liikevaihtoa nopeammin.<br />
Kasvun ansiosta ulkoistaminen ei tuottanut<br />
Nokialle kovinkaan suurta tuskaa. Toki kasvukivuista<br />
kärsittiin, mutta yhdessä toimittajien<br />
kanssa. Väkimäärän rajoittamisesta huolimatta<br />
uusia työntekijöitä tarvittiin jatkuvasti lisää.<br />
He toteuttivat kasvun yhdessä huima vauhtia<br />
etenevän tekniikan kanssa.<br />
Perinteet eivät olleet Nokiassa rajoittavia<br />
tekijöitä, niin kuin esimerkiksi metsä- ja koneteollisuudessa.<br />
Telekommunikaatioalalla uudet<br />
ihmiset joutuivat ratkomaan jatkuvasti aivan<br />
uusia ongelmia.<br />
Alihankkijat yrittivät kasvaa<br />
ja kehittyä Nokian mukana<br />
Suuri joukko Nokin alihankkijoita kukoisti.<br />
Näitä olivat muun muassa Aspocomp, Perlos,<br />
Salcomp, Micronas, JOT, Eimo, Efore, Kyrel ja<br />
Scanfil. Nokia itse kasvoi piensarjatuottajasta<br />
massavalmistajaksi. Suomalaiset toimittajat<br />
pysyivät tässä kehityksessä mukana, ainakin<br />
tiettyyn rajaan saakka. Tätä maagista rajaa ei<br />
määritellyt maantiede. Esimerkiksi Perlos meni<br />
juuri sinne minne Nokiakin. Rajaksi muodostui<br />
kyvykkyyden rajallisuus. Alihankkijat olivat ja<br />
ovat edelleenkin tuotantotekniikassa ja -osaamisessaan<br />
johtavia yrityksiä maailmassa. Sen<br />
sijaan tuotekehityksessä ne jäivät aivan liikaa<br />
päämiestensä vasalleiksi.<br />
Alihankkijoiden tuotekehitysosaaminen tarkoitti<br />
lähinnä kykyä tuotannollistaa asiakkaiden<br />
määrittelemiä ratkaisuja. Omiakin ratkaisuja<br />
pyrittiin tekemään, mutta viimeistään asiakkaiden<br />
osto-organisaatio pysäytti liian radikaalit<br />
ajatukset. Uusia materiaaleja tai kokonaan uusia<br />
teknologioita ei juurikaan etsitty, eikä ainakaan<br />
riittävällä intensiteetillä.<br />
Lopputulos oli se, ettei suomalaisista alihankkijoista<br />
kasvanut teknologiapartnereita.<br />
Ne jäivät pelkiksi tuotantopartnereiksi. Kansainväliset<br />
teknologiakumppanit pystyivät tarjoamaan<br />
suomalaisia isompia kokonaisuuksia<br />
ja uusia tuoteratkaisuja. Kaiken kukkuraksi<br />
kansainväliset pelurit pystyivät tarjoamaan<br />
Miltä näyttää teollinen suomi vuonna 2010?<br />
48
Change language