Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Tytöt kiittävät ja jäävät pois. Jussi jatkaa kotiin.
Ajatukset harhailevat ja olo on hämmentynyt.
Aamusumu on hälvennyt ja aurinko saa Torronsuon
lampareet ja pakkasyön jäljiltä olevat jääkiteet välkehtimään.
Kuuma kahvi höyryää. Jussi ja Juha ovat
pysähtyneet eväskahville. Ollaan puolessa välissä
Torronsuon runsaan 10 km:n pitkää pitkospuulenkkiä.
Yli 5 kg kameravarusteiden kanssa ja kuvaukseen
liittyvän kyykkyjumpan kanssa lenkki käy kuntoilusta.
- Oletko lukenut, että siihen Suurpellon uuteen
alueeseen tulee joku putkisysteemi, jolla kerätään
jätteet, Juha kysyy. Roskisautot eivät enää kierrä ja
kolistele aamuisin tai iltaisin.
- Joo – jostain esitteestä siitä luin, vastaa Jussi.
En sen tarkemmin ole siihen perehtynyt. Eikö se ole
tulossa johonkin muuallekin.
- Histasta on puhuttu ja oli juttua, että kun Jätkäsaarta
aletaan rakentamaan, niin sinnekin tulisi,
Juha jatkaa.
- Miten se mahtaa toimia, aprikoi Jussi. Mihin
ne jätteet johdetaan ja mitä tapahtuu, jos systeemi
alkaa pätkiä.
- Siinä alipaineella toimiva imujärjestelmä, joka
vie jätteet maan alla kontteihin erityisissä terminaaleissa,
joista ne kuljetetaan käsiteltäviksi. Näin jutussa
sanottiin, Juha täsmentää. Häiriötilanteista ei puhuttu
mitään. Toi on kuitenkin hyvä innovaatio, pienentää
kuljetuksia, säästää tilaa ja kuulemma energiaa myös.
Siinä on heti kättelyssä myös lajittelu.
- Kuka noita systeemejä tekee, kysyy Jussi, onko
se suomalainen
- Jos muistan oikein se oli ruotsalaista tekniikka
alkuaan, vastaa Juha. Ovat toimittaneet useaan
maahan, siis se ruotsalaisyritys. Niillä oli joku iso
rakennusfirma Suomessa edustajan ja kumppanina.
- Eikö noita järjestelmiä tee joku suomalainenkin,
muistelee Jussi.
Kun matka jatkuu, Jussi muistelee, että oli ihan
varmaan lukenut tai kuullut joskus suomalaisesta
yrityksestä, joka toimii samalla alalla. Jussi yrittää
pinnistää muistia. Oliko se mahdollisesti se innovatiivinen
yrittäjä Tuusulasta tai Vantaalta. Taisi myydä
aiemman yrityksen amerikkalaisille ja perusti uusia
yrityksiä. Olisiko tässä mahdollisuus suomalaisille.
Olisi sopiva innovatiivinen tuote ja vaatisi joustavaa
tuotantoa – juuri sopivaa suomalaisille. Jussin ajatuksen
juoksun katkaisee kurjen huuto ja Jussi valpastuu.
Kurjet ovat siis saapuneet, niitä ei kuitenkaan näy. Sen
sijaan ruskosuohaukka kiertelee Torron yllä, ja Jussi
seuraa sitä hetken aikaa.
167