Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tehdas ei laske hulevettä jokeen, on siitä hyötyä<br />
jossain vaiheessa sekä tehtailijalle että kalastajalle.<br />
Viiveiden ja epävarmuuden takia hyödyn<br />
saaminen omaan tulokseen tai yrityksen arvoon<br />
on kuitenkin epävarmaa.<br />
Osa johtajista on erityisesti laman iskiessä<br />
tarttunut entistä tiukemmin kevyen tuotannon<br />
periaatteisiin, jotka istuvat erityisen hyvin innovaatioyrityksen<br />
massatuotantovaiheen. Näistä<br />
johtajista etevimmät ovat oivaltaneet, että<br />
taivaalle tupruava hiili ja kaatopaikalle menevä<br />
jäte ilmentävät hukkaa, eli heikkoa raakaaineiden<br />
saantoa. Hukan minimoinnin kautta<br />
joskus tylykin kustannusjahti on saanut uuden<br />
ja ehkä potentiaaliltaan merkittävän kohteen,<br />
kun saantoa pyritään lisäämään ympäristökysymyksiin<br />
vedoten.<br />
Vakaumukselliset ja kustannussäästäjät<br />
eivät juuri tee yhteistyötä<br />
Vakaumuksellisesti ympäristöön suhtautuvien<br />
yritysjohtajien mielipide kustannussäästäjistä<br />
saattaa olla penseä, vaikka kustannussäästäjät<br />
edistävät samaa ylevää päämäärää kuin hekin.<br />
Toki kustannussäästäjien toimintaa aktivoiva<br />
motivaatiotekijä on kustannus eikä ympäristö,<br />
mutta toiminnan tulos johtaa kohti samaa<br />
tavoitetta.<br />
Vakaumukselliset ja kustannussäästäjät ovat<br />
kaksi äärileiriä, jotka eivät juuri tee yhteistyötä<br />
yritysten sisällä. Kustannussäästäjät löytyvät<br />
parhaiten tuotanto- ja laskentaorganisaatioista,<br />
kun taas vakaumukselliset ovat ympäristö-,<br />
markkinointi- tai PR-organisaatiossa. Tämä leirien<br />
eriytyminen on ongelma. Koko potentiaalia<br />
ei pystytä hyödyntämään. Vähintäänkin näiden<br />
kahden leirin pitäisi pystyä aktivoimaan ”välinpitämättömiä<br />
ja passiivisia”.<br />
Kuten Fiskarsin esimerkki kertoo, tulee ympäristökysymyksistä<br />
vääjäämättä merkittävä<br />
kilpailutekijä. Alussa ympäristötekijöiden huomioon<br />
ottamisella pystyy luomaan kilpailuetua<br />
etenkin silloin, jos pystyy ottamaan käyttöön<br />
sellaisia keinoja, joita sekä vakaumukselliset että<br />
kustannussäästäjät lähtökohdistaan pystyvät<br />
hyödyntämään. Jossain vaiheessa ympäristötekijöistä<br />
tulee kuitenkin peruskilpailutekijä ja<br />
tilausten saamisen välttämätön edellytys. Tilauksia<br />
ei saa lainkaan, ellei esimerkiksi ympäristösertifikaattia<br />
ole olemassa. Tässä vaiheessa on<br />
turha odottaa enää asiakkaalta lisähintaa tuotteiden<br />
ja toiminnan ympäristöystävällisyydestä.<br />
Uutta Nokiaa ei tule<br />
– voisiko ympäristöosaaminen<br />
ja energiatekniikka tarjota<br />
mahdollisuuksia?<br />
Teollisen Suomen tulevaisuudesta keskusteltaessa<br />
monet kysyvät, mistä löytyy Suomen seuraava<br />
Nokia? Todennäköisesti kaikki kuitenkin<br />
159
Change language