Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Teollinen Suomi - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tätekijä. Vaikka 90-luvun lopulla sanomalehtipaperin<br />
kulutus USA:ssa kääntyi jo laskuun,<br />
tätä ei haluttu Suomessa lukea ennusmerkkinä.<br />
Muu viestintään käytetty paperi alkoi kuitenkin<br />
melko nopeasti seurata samaa kehityskaarta.<br />
Kierrätys ja ympäristötekijät nousivat esille. Jo<br />
90-luvulla heräsi keskustelu ns. minitehtaista,<br />
eli maailman metropolien yhteydessä olevista<br />
pienistä, joustavista, kierrätyspaperia käyttävistä<br />
tehtaista. Tätä ei Suomessa otettu vakavasti<br />
eikä minitehtaan kehittämistä koettu 90-luvun<br />
ajattelutavan mukaisesti teknisesti kiinnostavaksi<br />
ja riittävän haastavaksi tehtäväksi. Kierrätyskuidun<br />
käyttö paperin raaka-aineena oli<br />
kuitenkin jo voimakkaassa kasvussa ja uusia tapoja<br />
sen tehokkaaseen hyödyntämiseen etsittiin.<br />
Metsien ja ympäristön välillä ei nähty ristiriitaa.<br />
Ympäristöliikkeen vaikutusta ei koettu<br />
todellisena. Meillä uskottiin, että mielikuvilla<br />
voidaan kyllä vaikuttaa ihmisten asenteisiin<br />
ja kulutuskäyttäytymiseen. Olivat mielikuvat<br />
sitten oikeita tai vääriä.<br />
Puun saatavuudelle ei nähty rajoja. Puun<br />
saanti Suomesta vaikeutui eikä kotimaisella<br />
raaka-aineella enää pystytty pitämään Suomen<br />
tuotannon tasoa yllä. Tarvittiin yhä lisää tuontipuuta<br />
Venäjältä. Osa tuotantokapasiteetista<br />
toimi sen varassa. Kotimaan puumarkkinat eivät<br />
toimineet – puun hinta oli kilpailijoihin verrattuna<br />
korkea, mutta silti ajoittain kärsittiin<br />
puupulasta.<br />
EU-jäsenyys ja yhteisvaluutta muuttivat kilpailustrategian.<br />
Devalvaatioilla ei voitu enää<br />
1990-luvun puolivälin jälkeen korjata rapautunutta<br />
kilpailukykyä. Pelin säännöt muuttuivat<br />
oleellisesti. Suljetun talouden oloihin ja kansalliseen<br />
strategian toteuttamiseen rakennettu<br />
asetelma ei kuitenkaan olennaisesti muuttunut.<br />
Pyhä kolminaisuus säilyi. Myös etujen ja taloudellisten<br />
hyötyjen ulosmittaus jatkui entiseen<br />
tapaan.<br />
Teknologia ei enää ollut kilpailukyvyn tekijä.<br />
Tekninen kehitys pysähtyi tai hidastui Suomessa<br />
merkittävästi. Uusia paperikoneita ei ole rakennettu<br />
vuoden 1998 jälkeen. Investointien<br />
taso metsäteollisuudessa on 2000-luvulla ollut<br />
jopa neljänneksen pienempi kuin kahden edellisen<br />
vuosikymmenen aikana (kuva1). Trendi<br />
on laskeva. Kilpailijamaita nopeammin nousseet<br />
kustannukset oli Suomessa voitu pitkään<br />
kompensoida muita nopeammalla tuottavuuden<br />
nousulla. Nyt se oli muuttunut tuntuvasti<br />
vaikeammaksi. Paradoksi tai ei, mutta vanhan<br />
paradigman mukainen toiminta olisi sopinut<br />
erinomaisesti Suomen sisälle. Romahtanut kannattavuus<br />
ei kuitenkaan sallinut vanhan menon<br />
jatkamista. Tuli alasajon tuntu.<br />
2000-luvulle tultaessa merkit olivat selvät.<br />
USA:ssa ja osin Länsi-Euroopassakin viestintään<br />
käytettävän paperin kulutus oli kääntymässä<br />
laskuun (kuva 2). Siitä huolimatta suomalaiset<br />
ostivat vanhoja tehtaita Pohjois-Amerikasta,<br />
15
Change language