Kunhan on makea ja mehukasâ - Kuluttajatutkimuskeskus
Kunhan on makea ja mehukasâ - Kuluttajatutkimuskeskus
Kunhan on makea ja mehukasâ - Kuluttajatutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
5 PORKKANAN LAATU JA LAADUN<br />
ARVIOINTI<br />
Porkkanan laatu <strong>ja</strong> sen arviointi oli keskusteluissa oma teema-alueensa, mutta<br />
laatuun viitattiin toki myös muiden keskusteltavien teemojen yhteydessä. Tavoitteena<br />
oli ymmärtää, mitä kulutta<strong>ja</strong>t porkkanan laadulla tarkoittavat, miten hyvää<br />
laatua valitaan, millaisten asioiden nähdään vaikuttavan laatuun <strong>ja</strong> millaiseksi laatu<br />
arvioidaan.<br />
5.1 Mitä laatu <strong>on</strong>?<br />
Elintarvikkeiden laatu <strong>on</strong> käsitteenä haastava. Asiantunti<strong>ja</strong>tkin määrittelevät sen eri<br />
tavoin sen mukaan, mistä näkökulmasta laatua kulloinkin tarkastellaan (ks. Is<strong>on</strong>iemi<br />
1993, Viinisalo & Leskinen 2000). Koko elintarviketaloutta palvelevassa<br />
kansallisessa laatustrategiassa (http://www.laatuketju.fi) laadun katsotaan perustuvan<br />
elintarvikkeiden aistittaviin <strong>ja</strong> ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, turvallisuuteen,<br />
käyttömukavuuteen sekä elintarvikkeiden tuotantoketjun toimintaan.<br />
Samassa yhteydessä todetaan, että osa laatutekijöistä <strong>on</strong> mitattavia eli objektiivisia,<br />
osa <strong>on</strong> henkilökohtaisesti koettu<strong>ja</strong> eli subjektiivisia. Mitattava laatu voidaan<br />
<strong>ja</strong>otella aistittavaan, hygieeniseen <strong>ja</strong> ravitsemukselliseen laatuun. Sen lisäksi laatua<br />
voidaan tarkastella esimerkiksi teknisenä laatuna, ympäristölaatuna, eettisenä<br />
laatuna sekä palvelulaatuna.<br />
Kuluttajien a<strong>ja</strong>tellaan usein viittaavan laadulla ensisi<strong>ja</strong>isesti makuun. Laatukäsitteen<br />
sisältö voi käytännössä vaihdella hyvinkin palj<strong>on</strong> esimerkiksi tuoteryhmittäin<br />
tarkasteltuna (ks. esim. Järvelä 1998, Järvelä 2001). Kuluttajille laatu <strong>on</strong><br />
vielä asiantunti<strong>ja</strong>laatuakin m<strong>on</strong>imerkityksellisempi käsite, jota <strong>on</strong> vaikea, ellei jopa<br />
mahdot<strong>on</strong>, ra<strong>ja</strong>ta selkeästi. Laatu saa erilaisia sisältöjä riippuen kuluttajista,<br />
tuotteista <strong>ja</strong> siitä, puhutaanko esimerkiksi tuotteen valinnasta vai käytöstä. Laatua<br />
arvioidaan suhteessa joh<strong>on</strong>kin; esimerkiksi toisiin tuotteisiin, hintaan tai saatavuuteen.<br />
Laadusta keskusteleminen <strong>on</strong> siten haastavaa. Usein toimivin tapa<br />
lähestyä kuluttajien laatukäsityksiä <strong>on</strong> se, että keskitytään kuluttajien arkeen eli<br />
siihen, millä tavalla kulutta<strong>ja</strong>t toimivat tarkasteltavien tuotteiden kanssa.<br />
Usein vaikuttaa siltä, että kuluttajien <strong>on</strong> vaikeampi kuvailla hyvää laatua kuin<br />
hu<strong>on</strong>oa laatua. Tämä näkyi myös nyt käydyissä keskusteluissa: laadusta puhuttiin<br />
palj<strong>on</strong> käänteisenä ’ei-laatuna’. Tällainen lähestymistapa <strong>on</strong> varsin ymmärrettävä,<br />
koska ryhmäkeskusteluihin osallistuvat kulutta<strong>ja</strong>t haluavat vaikuttaa laadun parantamiseen<br />
<strong>ja</strong> siksi tuoda esiin epäkohdat, joihin toivotaan puututtavan.<br />
22