Kunhan on makea ja mehukasâ - Kuluttajatutkimuskeskus
Kunhan on makea ja mehukasâ - Kuluttajatutkimuskeskus
Kunhan on makea ja mehukasâ - Kuluttajatutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
LIITE 1 1 (3)<br />
Elintarvikkeiden kulutusta kuvaavat tilastot <strong>ja</strong> tutkimukset<br />
Ravintotase<br />
Ravintotase <strong>on</strong> yhteenveto maamme tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta<br />
käytöstä <strong>ja</strong> kulutuksesta. Siihen kuuluu 11 ruoka-aineryhmää sekä juomat. Ravintotaseessa lasketaan<br />
kulutusmäärät henkilöä kohden vuodessa <strong>ja</strong> päivässä sekä esitetään kulutuksen energia-, valkuais-,<br />
rasva- <strong>ja</strong> hiilihydraattisisältö. Ravintotase laaditaan YK:n maatalous- <strong>ja</strong> elintarvikejärjestö FAO:n<br />
<strong>ja</strong>ottelun mukaisesti. Ravintotaseessa lasketaan kotimaisen tuotann<strong>on</strong>, varast<strong>on</strong> muutoksen, viennin <strong>ja</strong><br />
tu<strong>on</strong>nin perusteella kotimainen käyttö, joka <strong>ja</strong>etaan edelleen eläinrehuun, siemenkäyttöön, teollisuuden<br />
raaka-aineisiin sekä ruokakäyttöön. Teollisessa käytössä <strong>on</strong> eritelty elintarvike- <strong>ja</strong> muu teollisuus.<br />
Elintarvikkeen ruokakäytön perusteella lasketaan kulutusluvut henkilöä kohden vuodessa. Ravintotaseen<br />
tieto<strong>ja</strong> hyödynnetään mm. seuraaviin tarkoituksiin: FAO:n ravintotase (Food Balance Sheets),<br />
OECD:n kulutustilastot, yhteispohjoismaiset projektit sekä kotimaassa mm. maatalouden kok<strong>on</strong>aislaskelmaan,<br />
ennusteiden laatimiseen <strong>ja</strong> huoltovarmuuslaskelmiin (Leppälä 1992).<br />
Ravintotaseen tiedot perustuvat pääasiassa Tiken (maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen),<br />
Elintarviketeollisuusliitto ry:n, Tullihallituksen sekä Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden tutkimuslaitoksen<br />
keräämiin valtakunnallisiin tilastoihin. Ravintotase julkaistaan vuosittain <strong>ja</strong> julkaisuun<br />
sisältyy nykyisin aikasar<strong>ja</strong> elintarvikkeiden kulutuksesta viimeisten 10 vuoden a<strong>ja</strong>lta (maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön<br />
tietopalvelukeskus 2006).<br />
Leppälä J (1992) Ravintotaseen mukainen ruoka-aineiden tilastointi Suomessa. Maatilahallitus. Helsinki.<br />
Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (2006) Ravintotase 2004 <strong>ja</strong> 2005 (ennakko) Maa- <strong>ja</strong><br />
metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Helsinki.<br />
Tarkempaa tietoa ravintotaseista http://www.mmmtike.fi<br />
Kasvisten ravintotase<br />
Kasvisten ravintotaseet ovat perustuneet vuodesta 1985 alkaen maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriöin<br />
puutarhayritysrekisteriin. Vuosina 1983 <strong>ja</strong> 1984 käytettiin poh<strong>ja</strong>na Maaseutukeskusten Liit<strong>on</strong><br />
tuotantoarviota <strong>ja</strong> sitä ennen vihannestiedot perustuivat Tilastokeskuksen kotitaloustiedusteluun.<br />
Näiden muutosten johdosta vihannesten ravintotaseet ovat vertailukelpoisia vasta vuodesta 1985<br />
alkaen. Perunan kulutus ravintotaseessa perustuu Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun mukaiseen<br />
kulutukseen. Vu<strong>on</strong>na 1983 kulutuslukuihin otettiin mukaan myös syötäviin peruna<strong>ja</strong>losteisiin käytetty<br />
peruna (perunalastut, sosehiutaleet, ranskanperunat). Tästä johtuen perunan kulutusluvut nousivat<br />
kyseisenä vu<strong>on</strong>na selvästi, mutta tasoittuivat muutaman vuoden kuluessa. Perunan kulutus<br />
ravintotaseeseen lasketaan kertomalla kotitalouksissa henkilöä kohti kulutettu tuore peruna väestön<br />
määrällä <strong>ja</strong> lisäämällä siihen elintarviketeollisuuden <strong>ja</strong>losteisiin käyttämä perunamäärä. Lisäksi<br />
ravintotaseen perunan kulutukseen <strong>on</strong> arvioitu laitoksissa olevien henkilöiden perunan kulutus, mutta<br />
muu kulutus joukkoruokailussa jää arvi<strong>on</strong> ulkopuolelle (päiväkodit, koulut, henkilöstöravintolat,<br />
ravintolat). (Hakkarainen ym. 1999.)<br />
Hakkarainen P, Savo-Laukkarinen M, Tikkanen J (1999) Kasvistase 1997. Selvitys kasvisten kulutuksesta.<br />
Kotimaiset Kasvikset ry:n julkaisusar<strong>ja</strong> n:ro 34. Vantaa.
Change language