Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ongelmina, ei vailla työmahdollisuuksia olleen nuoren välttämättä katsottu tyytyvän<br />
hiljaisesti osaansa.<br />
”Nykyään on niin paljon nuoria, jotka mitätöidään psykososiaalisesti: ei koulutusta,<br />
ei työtä. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää yrittää tuhota se mikä estää saavuttamasta<br />
päämääriä.” 357<br />
Helsingin Sanomien otsikko ”nuoruutta ja väkivaltaa” käsitelleestä seminaarista<br />
kirjoitetulle uutiselle oli varsin provokatiivinen: ”Työttömyydestä halu tuhoon ja<br />
väkivaltaan”. Väkivaltainen häiriökäyttäytyminen nähtiin korkean nuorisotyöttömyyden<br />
mahdollisena seurauksena. Olennaista on se, ettei nuoren tuhovimman laukeamiseen<br />
välttämättä tarvittu omakohtaista kokemusta työttömyydestä. Epävarmuutta nuoressa<br />
herätti yhtäältä vanhempien kokeman taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen ja<br />
toisaalta nuorisotyöttömyydestä johtuva epävarmuus omasta tulevaisuudesta.<br />
Työttömyyden olemassaolo ja sen seurauksena kasvanut epävarmuus tulevaisuudesta<br />
riittivät herättämään nuoressa epätoivoisen tuhovimman.<br />
1970-luvun toisen puoliskon taloudellinen taantuma päätti pitkän nopean talouskasvun<br />
aikakauden. Hitaan talouskasvun kauden mukanaan tuoman työttömyyden pelättiin Ilta-<br />
Sanomissa julkaistussa Ilpo Kankaan kolumnissa muodostuvan pysyväksi ilmiöksi.<br />
”Suomalainen yhteiskunta on vähitellen havahtumassa pariin vakavaan tosiasiaan.<br />
Ne tuntuvat varmasti karvailta. Ensinnäkin edessämme on aika, johon olennaisena<br />
piirteenä kuuluu tarjolla olevan palkkatyön vähentynyt määrä. Kaikille ei ole työtä<br />
tavanomaisesti ajatellen. Toiseksi tekemätöntä työtä ja tekemistä sen sijaan piisaisi.<br />
Valtion budjettipolitiikan eräänä, hyvin tärkeänä kulmakivenä on huolehtiminen<br />
työllisyydestä. Sitä ei ole paikallaan arvostella, kun noudatetaan totunnaista<br />
taloudenpidon linjaa. Eräs asia näyttää samalla jokseenkin täysin unohtuneen.<br />
Teollinen kulttuuri, johon maammekin kuuluu, elää vakiintumisen murrosaika.<br />
Voimakkaasti nousujohtoinen kausi on tosiasiallisesti ja pysyvästi ohi. 1970-luvun<br />
paisuvat alkuvuodet eivät enää palaa.<br />
Täystyöllisyyden ylläpitäminen vaatisi vähintään neljään prosentin vuotuista<br />
’taloudellista kasvua’, kuten tämä tavanomaisesti ymmärretään. Vuosina 1976–78<br />
357 HS 10.9.1978: ”Nuoruus vai hulluus -seminaari Helsingissä. Työttömyydestä halu tuhoon ja<br />
väkivaltaan”.<br />
99
Change language