Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Nuorisoasiankeskuksen nuorisokartoituksen tuloksissa keskeisiksi jengiytymistä<br />
selittäviksi ongelmiksi nostettiin harrastusmahdollisuuksista ja kokoontumistiloista<br />
koettu puute kantakaupungin alueella. 394 Joulukuun alussa Helsingin nuorisolautakunta<br />
esittikin nuorisoasiainkeskuksen esityksen perusteella kolmen uuden tilan hankkimista<br />
kantakaupungista jenginuorten kokoontumisia ja harrastustoimintaa varten. 395<br />
Nuoren kasvun aikuiseksi, sekä liittymisen yhteiskuntaan ja yhä laajempiin sosiaalisiin<br />
piireihin katsottiin tapahtuvan aikuiskontaktien välityksellä. Kehityksen kannalta<br />
olennaisimmaksi kontaktiksi miellettiin nuoren kontakti omiin vanhempiinsa.<br />
Jenginuorilla tämä kontakti käsitettiin tyypillisesti jollain tavoin häiriintyneeksi.<br />
Aikuiskontaktin puuttuessa vaarana oli jengin muodostuminen nuorisotutkija Ritva<br />
Uusitaloa mukaillen ”ylivahvaksi liitynnäksi” 396 , joka vieraannuttaisi jäseniään edelleen<br />
positiivisista aikuiskontakteista ja yhteiskunnasta. Koska nuorten harrastustoimintaa<br />
johti yleensä aikuinen, katsottiin puuttuva aikuiskontakti voitavan palauttaa ohjatun<br />
harrastustoiminnan välityksellä. Harrastusjärjestön aikuisesta ohjaajasta toivottiin<br />
muodostuvan nuoren kontakti aikuisyhteiskuntaan.<br />
Jenginuorten oletettu harrastusten puute edusti keskustelussa kiinnostuksen puutetta<br />
tulevaisuutta ja yhteiskuntaa kohtaan. Tulevaisuuden ja yhteiskunnan rakentaminen oli<br />
toimintaa poliittisen toiminnan areenalla. Yhteiskunnallisen ja poliittisen<br />
kiinnostuneisuuden erottaminen toisistaan ei ollut mahdollista. Näin ollen nuorten<br />
oletetulla passiivisuudella oli myös voimakas poliittinen ulottuvuus. Ehkä edellisestä<br />
johtuen kommentoijilta jäi järjestäen huomaamatta nuorten aktiivisuus<br />
nuorisokulttuuristen harrastusten kuten musiikin parissa. Toisaalta, nuorisokulttuuri oli<br />
leimattu lähinnä kaupalliseksi ja yhteiskunnalle vieraaksi tuotteeksi, jota<br />
häikäilemättömästi markkinoitiin pahaa-aavistamattomille nuorille. Nuorisokulttuurin<br />
sisältöjä ja sen edustamia arvoja ei pidetty arvossa, eikä aktiivisuutta nuorisokulttuurin<br />
piirissä toivottavana.<br />
Harrastustoimintaan liitetty aktiivisuus pitikin sisällään yhteiskunnallisen aktiivisuuden<br />
ihanteen. Myös puheella passiivisuudesta viitattiin nimenomaan yhteiskunnallista laatua<br />
kaupunginosissa ankaran vastustuksen kohteeksi, koska niissä vierailevien nuorten katsottiin aiheuttaneen<br />
häiriöitä kahvilan naapurustossa. Ilves, 54–56.<br />
394 Taisto 1978.<br />
395 HS 6.12.1978: ”Helsingin nuorisolautakunta: Kantakaupunkiin tiloja jenginuorille”.<br />
396 Uusitalo 1979b, 105.<br />
114
Change language