Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

yhteiskunnissa institutionalisoitumiseen. Instituutio omaksutaan yhteiskunnan jäsenten
keskuudessa objektiivisena totuutena ja sitä ylläpidetään jatkuvan sisäistämisen ja
ulkoistamisen prosessin kautta. Näin yhteiskunta ja sen instituutiot näyttäytyvät
samanaikaisesti sekä objektiivisena että subjektiivisena totuutena.
Institutionalisoituneesta tiedosta ja sen ohjaamasta käyttäytymisestä muodostuu vahva
yksilön elämää ohjaava rakennelma. 95
Myös yksilön elämänkulku kuuluu yhteiskunnassa institutionalisoituneen tiedon piiriin.
Elämän etenemistä määrittää yhteiskunnassa elämänkulun institutionalisoitunut malli 96 ,
joka sisältää ne elämää viitoittavat vaiheet joiden kautta yksilön elämänkulku rakentuu.
Rakennelma on ikään perustuva ja se rakentuu institutionalisoituneiden askeleiden,
siirtymien ja etappien varaan. Jo lapsuudesta saakka lapsen ikä kertoo tälle sopivat
vaatteet, leikit ja tehtävät. Lapsen ihanteellista kehitystä arvioidaan hänen fyysisen
ikänsä perusteella. Lapsen ollessa ikänsä perusteella riittävän kypsä hän siirtyy
lapsuudesta muodollisen koulutuksen piiriin. Koulutuksen etenemistä leimaavat myös
etapit, askelmat ja siirtymät. Pitkän koulutuskauden päässä siintää muodollinen
pätevyys yhteiskunnan tuottavaan toimintaan osallistumiselle ja sitä kautta
yhteiskunnan täysivaltainen jäsenyys. 97
Lapsuuden ja nuoruuden siirtymien tavoitteena on aikuisuus. Aikuistuminen
yhteiskunnallisessa mielessä edellyttää tiettyjen formaalien vaatimusten täyttämistä,
kuten koulutuksen suorittamista, siirtymistä työelämään ja perheen perustamista. Jotkin
siirtymät ovat puhtaasti ikään sidottuja, eikä niiden saavuttaminen vaadi yksilöltä
suoranaista toimintaa. Esimerkiksi täysi-ikäisyys, ja sen mukanaan tuomat oikeudet ja
velvollisuudet, koittavat yksilölle tietyn yhteiskunnallisesti määritellyn iän täyttyessä.
Osa näistä siirtymistä, kuten esimerkiksi koulutus, ovat sen sijaan yhtälailla tarkasti
95 Sama, 65–81.
96 Hoikkala 1993; Ketokivi 2005; Meyer, John W.: The Self and The Life Course: Institutionalization and
Its Effects. Teoksessa: Sørensen, Aage B.; Weinert, Franz E. & Sherrod, Lonnie R. (toim.): Human
Development and The Life Course: Multidisciplinary Perspectives. Lawrence Erlbaum Associates,
Publishers, New Jersey, 1986, 199–216. Sosiologisessa keskustelussa elämänkulun
institutionalisoituminen liitetään tyypillisesti nimenomaan moderneja yhteiskuntia koskevaksi ilmiöksi.
Tämän takana vaikuttaa havainto siitä, että yhteiskunnan jäsenyyden saavuttaminen tapahtuu yhä
moninaisempien ja tarkemmin säädeltyjen välietappien, askeleiden ja siirtymien kautta. Ks. Meyer 1986.
97 Meyer 1986, 201–203. Askeleet vievät lapsuudessa ja nuoruudessa lähemmäs yhteiskunnan jäsenyyttä
– sen tuotannolliseen, ylläpitävään ja uusintavaan ulottuvuuteen osallistumista. Nuoruudessa askelmat
muodostuvat pitkälti muodolliseen koulutukseen osallistumisesta ja muista välietapeista, joiden kautta
yksilö saavuttaa täysivaltaisen ja itsenäisen aseman yhteiskunnassa. Vanhuudessa askeleet vievät
päinvastaiseen suuntaan ja vievät yksilöä asteittan kauemmas yhteiskunnan aktiivisesta jäsenyydestä.
26