Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

Uusi perhemoraali liitettiin lapsen aseman heikentymiseen. Väite moraalin muutoksesta
sisälsi käsityksen nuorten ongelmien – ja siten myös väkivallan – väistämättömästä
lisääntymisestä tulevaisuudessa. Perheen ollessa kykenemätön tarjoamaan
turvallisuutta, läheisyyttä ja huomiota nuorelle, tämän katsottiin olevan valmis
hankkimaan huomiota millä keinolla hyvänsä. Tappelemalla, huutamalla ja riehumalla
huomiotta jäänyt nuori pyrki tulemaan huomatuksi.
Suomen Kuvalehti tarjosi joulukuun alun kattavassa jengiartikkelissaan
häiriökäyttäytymisen välittömäksi syyksi nuoren kokeman epävarmuuden.
Epävarmuutta nuori pyrki kompensoimaan kovalla ja väkivaltaisella (puuttuvaa)
itsevarmuutta liioittelevalla käytöksellään. 341
”Mikä näissä nuorissa aiheuttaa ylenmääräistä epävarmuutta
Suosituin selitystapa on rikkinäinen koti. Se onkin kiistämättömästi tärkeimpiä
yhteisiä ominaisuuksia selvästi häiriökäyttäytymiseen taipuvaisilla nuorilla.
Kodin rikkinäisyys ei kuitenkaan ehkä ole ratkaiseva, vaan se turvattomuus, jota
lapsi kokee. Vaikka vanhemmat eivät olisikaan erossa tai riidoissa, on heidän
kykenemättömyytensä kasvattajantehtävän hoitamiseen riittävä tekijä.
On vanhempia, joiden on perheensä elatuksen vuoksi käytettävä työhön se aika, jota
tulisi käyttää lasten kanssa olemiseen. Ja on vanhempia, jotka käyttävät sen ajan
elintason juoksupyörässä siitä huolimatta, että heidän ei olisi pakkokaan.” 342
Asenne suhteessa vanhempien palkkatyöläisyyteen ja perhe-elämään oli ajoittain varsin
moralisoiva. Perheyhteisön epäonnistuessa kasvatustehtävässään, sekä turvallisen ja
tukea antavan kasvuympäristön tarjoamisessa nuorelle, oli nuoren löydettävä turvallinen
aikuiskontakti perheen ulkopuolelta. Täysin ilman aikuiskontaktia jääminen tulkittiin
nuoren kannalta tuhoisaksi. Kyösti Skyttä jatkaa.
”Miten voimme estää nuorisoterrorismin leviämisen perhe-elämän hajaannuksen,
isättömyyden, äidittömyyden aikakaudella
…
341 SK 49/1978: ”Jengit ja karu todellisuus”.
342 Sama.
93