Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Uusitalon tutkimuksessa nuorison ryhmistä, jossa keskeiseksi ulottuvuudeksi nousi<br />
nuorten ja yhteiskunnan välinen konflikti. 418 Lehdistökeskustelussa tämä diskurssi<br />
heijastuu Ritva Uusitalon yleisönosastokirjoituksen Helsingin Sanomissa 14.1.1979<br />
lisäksi myös esitetyissä vetoomuksissa nuorten omaehtoisen toiminnan puolesta.<br />
Viitteitä muutosdiskurssista on havaittavissa myös asiantuntijapuheenvuoroissa<br />
esitetyissä varoituksissa nuorten leimaamisen vaaroista. Muutosdiskurssin kannalta<br />
keskeiset kehykset olivat erityisesti nuorten ryhmätoiminnan merkitystä sekä nuorten<br />
ryhmän ja yhteiskunnan suhteita käsitelleet kehystykset. Sen rajapinta aktiivisen<br />
nuoruuden diskurssin kanssa on varsin häilyvä. Keskeinen näitä diskursseja erottanut<br />
ulottuvuus on kuitenkin havaittavissa niiden suhtautumisessa nuoruuden ja<br />
yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Aktiivisen nuoruuden diskurssin piirissä keskeinen<br />
ongelma oli nuorten yhteiskunnalle vieras toiminta, kun muutosdiskurssi taas muotoili<br />
ongelman yhteiskunnan nuoruutta vieroksuvien rakenteiden olemassaolosta<br />
juontuvaksi. Se, ettei yhteiskunta suvainnut nuorten sopeutumispyrkimyksiä työnsi<br />
nuoret entistä etäämmällä positiiviseksi katsotusta käyttäytymisestä. Muutosdiskurssissa<br />
ongelmaksi määrittyy siten pikemminkin yhteiskunta, joka ei suvainnut nuorten ryhmää<br />
kuin nuorten jengi. Muutosdiskurssin rooli syksyn keskustelussa oli kuitenkin varsin<br />
vähäinen.<br />
Aktiivisen nuoruuden diskurssi oli keskustelussa hallitseva nuoriso-ongelman<br />
käsittelytapoja ohjannut tekijä. Ongelmanuorta edustaneen jenginuoren kautta voidaan<br />
konstruoida myös tämän nuoruutta käsitelleen hegemonisen diskurssin ihannenuori.<br />
Ihannetapauksessa nuoren kasvu ja kehitys tapahtui lineaarisesti ja tasaisesti elämän- ja<br />
sosiaalisten suhteiden piiriä laajentaen. Ihannenuori osallistui kehitysvaiheensa<br />
mukaisesti hänelle soveltuvaksi katsottuun toimintaa ja myös pysytteli kaikissa<br />
ikävaiheissa niillä toiminta-areenoilla, jotka olivat olemassa häntä varten. Aktiivisen<br />
nuoruuden diskurssi painotti osallistumista ja valmiutta toimia yhteiskunnallisten<br />
ihanteiden mukaisesti. Nuoruus hahmottui yhteiskunnan jäsenyyteen valmistautumisen<br />
kautena. Osallistumattomuudesta ja ihanteita vastaamattomasta toiminnasta muodostui<br />
jengin kohdalla siten itsestään selvästi ongelma. Jengi edusti aktiivisen nuoruuden<br />
diskurssissa nuoren harhautumista institutionalisoituneelta elämänkulun viitoittamalta<br />
tieltä. Kadulla harhailevan nuoren löytäminen takaisin tielle käsitettiin elämänkulun<br />
418 Uusitalo 1979b.<br />
125
Change language