Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
pyrkimyksenä nuoruuden sosiologisen määritelmän muodostamiseen. 314 Aallon<br />
tutkimuksessa nuoruus ikäkautena tuleekin määritellyksi pääosin yhteiskunnan<br />
jäsenyyteen valmistautumisen kautta. Nuoruuteen kuului Aallon mukaan monien<br />
sosiaaliseen kypsyyteen tähtäävien prosessien läpikäyminen. Nuoruutta ei siten<br />
määritelty yksilön iän, vaan tämän aikuisuuteen valmentautumisprosessin vaiheiden<br />
mukaan. Tutkimuksessaan Aalto määrittelikin tutkimansa nuoruuden ikärajat<br />
tapauskohtaisesti kulloinkin käsiteltävän asian mukaisesti. 315<br />
Yksilöön kohdistuviin yhteiskunnallisiin odotuksiin sopeutuminen kuitenkin korostui<br />
Aallon tutkimuksessa nuoruuden keskeisenä sisältönä. Nämä odotukset olivat hänen<br />
mukaansa yhteiskuntien historiallinen ominaisuus, joita muodostui väestöllisten,<br />
taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden muodostamassa kehyksessä ja jotka yksilön oli<br />
jollain tavoin sisäistettävä ennen yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden<br />
saavuttamista. 316 Vaikka hän otti huomioon sen seikan, ettei nuorten maailma<br />
välttämättä ollut samanlainen kuin aikuisten maailma, näyttäytyivät vaatimukset<br />
aikuisten maailmaan sopeutumisesta kuitenkin velvoittavina.<br />
Sosiologisen nuorisotutkimuksen kautta ymmärrettynä sosialisaatio näyttäytyy ennen<br />
kaikkea psykososiaalisena prosessina, jonka myötä nuori sosiaalisten kontaktien<br />
välityksellä omaksuu yhteiskunnan kulttuurin. Sosialisaatio jaettiin usein edelleen<br />
primääri- ja sekundäärisosialisaatioon. Primäärisosialisaatio käsitti lapsuuden ajan<br />
jolloin tärkeimpänä sosiaalistajana toimi perhe. Sekundäärisosialisaatio tapahtui<br />
nuoruudessa ja rakentui primäärivaiheen varaan. Nuoruudessa sosiaalistajien piiri<br />
laajeni käsittämään mm. koulun, ystävät, harrastusten ohjaajat ja muut aikuiset.<br />
Rakennelma oli lineaarinen ja kehitysvaiheet rakentuivat aina edellisten vaiheiden<br />
varaan. 317<br />
Näkökannat siitä mitkä kontaktit olivat prosessin suotuisan sujumisen kannalta<br />
olennaisia, tärkeitä tai välttämättömiä tosin vaihtelivat. Kuten vaihtelivat myös oletukset<br />
haitallisista kontakteista. Sosialisaatioprosessi käsitti sosiaalisten kontaktien luomista ja<br />
alati jatkuvaa sosiaalisen varannon kertymistä. Yksilön siirtyessä nuoruudesta<br />
aikuisuuteen prosessi nähtiin perustavalla tavalla päättyneenä ja yksilö valmiina.<br />
314 Puuronen 1997.<br />
315 Aalto 1975, 19–24.<br />
316 Sama, 9.<br />
317 Sama, 12.<br />
86
Change language