Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

Arto Jokinen erottaa toisistaan episteemisen konstruktionismin traditioon nojautuvan
vuorovaikutuksen tutkimiseen suuntautuvan diskurssianalyysin ja ontologiseen
konstruktionismiin nojaavan foucault’laiseksi kutsumansa diskurssianalyysin. 135
”Foucaultlainen diskurssianalyysi pitää sisällään teoreettisen näkemyksen kielen ja
todellisuuden suhteesta sekä ennen kaikkea käsityksen diskurssin voimasta puhua
kohteensa eloon ja siten tuottaa todellisuutta.” 136
Foucault’lainen diskurssianalyysi on Jokisen mukaan menetelmän sijaan ennen kaikkea
käsitys kielen ja todellisuuden välisestä suhteesta. Foucault’laisen diskurssianalyysin
erityispiirteenä Jokinen näkee keskittymisen diskurssien valtaulottuvuuteen, ja siihen
kuinka valtaa sekä tietoa tuotetaan. 137
Michel Foucault itse määrittelee diskurssin Tiedon arkeologiassa seuraavasti.
”[Diskurssi] tarkoittaa samasta muotoutumisjärjestelmästä peräisin olevien
lausumien kokonaisuutta” 138
Foucault’n arkeologisen metodin keskiössä on lausuman käsite. Samasta järjestelmästä
peräisin olevat lausumat muodostavat kokonaisuuden – diskursiivisen muodostelman,
joka rinnastuu tiettyä aihepiiriä koskevaan tietoon. Foucault’n arkeologian tavoitteena
on siten tiedon alueen kuvaaminen. 139
Tieto on sidoksissa valtaan. Foucault näkee diskurssit hyödyllisyytensä ja niukkuutensa
vuoksi väistämättä kamppailun kohteena. 140 Valtaulottuvuuden keskeisyyttä Jokisen
Foucault-tulkinnassa korostaa hänen käyttämänsä hegemonisen diskurssin käsite.
”Foucault’lainen traditio keskittyy tutkimaan institutionaalisia hegemonisia
diskursseja, joilla tarkoitetaan historiallisesti ja alueellisesti vakiintuneita ajattelun,
kielenkäytön ja toimintatapojen käytäntöjä, joita yhteiskunnalliset instituutiot
135 Jokinen, Arto: Diskurssianalyysin kourissa. Sotilasteksteissä muotoutuva miehisyys. Teoksessa:
Liljeström, Marianne (toim.): Feministinen tietäminen: Keskustelua metodologiasta, Vastapaino, 2004,
191–208.
136 Sama, 208.
137 Sama, 208.
138 Foucault, Michel: Tiedon arkeologia, Vastapaino, Tampere, 2005, 143. Pääasiassa Foucault kuitenkin
käyttää diskursiivisen muodostelman käsitettä, joka hänen työssään rinnastuu esim. tieteeseen,
ideologiaan tai teoriaan. Ks. Foucault 2005, 54–55.
139 Sama, 253.
140 Sama, 160.
36