30.12.2014 Views

Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

kaupunginosassa oli lisäksi ollut jengi ainakin 1900-luvun alusta lähtien. Viime<br />

vuosisadan alussa jengejä tai sakeja oli varsinkin työläiskaupunginosissa. Tuolloin<br />

tunnettiin jenginomaisia ryhmiä ainakin Kallion, Sörnäisten, Hermannin, Punavuoren ja<br />

Pasilan alueilla. 253<br />

Ryhmille olikin leimallista kiinnittyminen tiettyyn alueeseen. Alue saattoi olla<br />

kokonainen kaupunginosa, jonka sisällä ryhmän kokoontumispaikka sijaitsi. Kallion<br />

jengin esimerkiksi kerrottiin kokoontuvan Kallion kirjaston luona ja joskus myös<br />

kirjastorakennuksen sisällä, mikä ei varsinaisesti ilahduttanut kirjaston muita asiakkaita<br />

ja työntekijöitä. 254 Toisilla ryhmillä alue oli kaupunginosaa tarkemmin rajattu. Töölön<br />

ja Meilahden alueelta tavattiin syksyllä 1978 yhteensä viisi nuorten ryhmää, joiden<br />

kokoontumispaikat kuitenkin olivat pääasiassa toisistaan erillään. 255 Yleensä<br />

kokoontumispaikkana oli puisto, pysäkki tai kadunkulma. Näiden ohella myös<br />

ostoskeskukset, hampurilaisbaarit ja muut ajanvietepaikat, sekä näiden paikkojen<br />

edustat olivat suosittuja kokoontumispaikkoja. Ryhmien varttuneemmat jäsenet viettivät<br />

aikaansa myös kahviloissa ja baareissa. Johtajia ei jengeillä katsottu olevan. 256<br />

Jengien väliset vastakkainasettelut olivat syksyllä 1978 kaupunginosaperusteisia.<br />

Vaikka jengiläisiä pidettiin uhkana myös muille nuorille, hallitsi jengitappeluiden<br />

uhassa konkretisoitunut jengien välinen vastakkainasettelu keskustelua varsinkin<br />

huomion ensimmäisen vaiheen aikana. Jengien maku- ja aatemaailma käsitettiin<br />

homogeeniseksi. Ainoina jengejä erottaneena asiana toimivat kaupunginosat.<br />

5.2.1 50‐lukulaisuus ja kovuus<br />

”Rokkarit ovat viisikymmenlukulaisia: Pojilla lyhyt tukka, joka on rasvattu, alaspäin<br />

kapenevat farmarit eli pillifarkut, rotsi, nahkatakki tai puseromallinen takki, jonka<br />

selässä on englanninkielisiä tekstejä, jalassa spittarit, kapeakärkiset kengät tai<br />

tennarit. Kompleksimonot, pari vuotta sitten muodissa olleet korkeapohjaiset kengät<br />

jengin nimi olisikin ollut itse asiassa puden, eli puiston, jengi. Loput ryhmät eli isot- ja pikku Springerit<br />

(Töölö), sekä Aksalaiset (Töölö) ovat kenties saaneet nimensä muilla perustein.<br />

253 Koskela, 2002, 72.<br />

254 Ks. Härmälä, 2008.<br />

255 Taisto, 1978. Poikkeuksen Töölössä muodostavat isot- ja pikku-springerit, jotka kokoontuivat osittain<br />

samoilla paikoilla ja liikkuivat ajoittain yhdessä.<br />

256 Sama.<br />

67

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!