Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

paniikkeja Nämä kysymykset koskettavat läheisesti moraalisen paniikin luonnetta
ilmiönä. Ilmiön perusluonteeseen ja esiintymiseen liittyvät kysymykset ovatkin
herättäneet erilaisia kannanottoja. Moraalisen paniikin on esimerkiksi katsottu
muodostuneen tietynlaiseksi post-modernin yhteiskunnan ja tiedonvälityksen
perustilaksi 114 , joka perimmiltään palvelee valtaapitävien etua 115 . Yhtä lailla moraalisten
paniikkien on kuitenkin väitetty kuuluvan modernisaation alkutaipaleella oleviin
yhteiskuntiin, joissa tiedotusvälineet ovat vasta kehittymässä ja sosiaaliset
vastakkainasettelut kärjistyneitä. Jälkimmäisen argumentin mukaan moraaliset paniikit
ovat itse asiassa vähentyneet länsimaissa viimeksi kuluneiden vuosikymmenten
kuluessa. 116
Nuorison ohella paniikin kohteeksi voi valikoitua periaatteessa miltei mikä tahansa
huolta herättävä ja yhteisön moraalin vastaiseksi koettu ilmiö. Cohen tarjoaa
esimerkeiksi mm. nuorison, väkivallan kouluissa, huumausaineet, lasten (seksuaalisen)
hyväksikäytön, seksin ja väkivallan esittämisen mediassa, oletetut sosiaalipalvelujen
väärinkäyttäjät, yksinhuoltajaäidit ja (laittomat) maahanmuuttajat. 117 Äärimmäinen
esimerkki paniikista saadaan silloin kun paniikin kohteeksi valikoituneen ryhmän
olemassa olo osoittautuu kyseenalaiseksi. 118
En kuitenkaan etsi, tai pyri todentamaan nuorisojengeihin kohdistunutta paniikkia.
Moraalisen paniikin käsitteen kautta olen pikemminkin pyrkinyt avaamaan sitä tapaa,
jolla ongelmia määritellään ja tuotetaan sosiaalisena toimintana. Moraalisen paniikin
tekee relevantiksi tämän tutkielman kannalta myös nuorison herkkyys valikoitua
paniikin kohteeksi.
Käsitteen kiistanalaisuuden ja siihen liittyvien ongelmista huolimatta, moraalinen
paniikki ansaitsee tulla esitetyksi tässä yhteydessä teoreettisesti latautuneena käsitteenä,
114 Thompson 1998, 27–30.
115 Hall et al.1978.
116 Boëthius, Ulf: Youth, the media and moral panics. teoksessa: Fornäs, Johan & Bolin, Göran (toim.)
Youth Culture in Late Modernity. Sage, London, 1995, 39–57.
117 Cohen 2005, viii–xxi.
118 Best 2003, 52–54. Bestin esimerkki liittyy 80-luvulla Yhdysvalloissa koettuihin paniikkeihin
saatanapalvojista. Saatananpalvojien uhreiksi väitettiin joutuvan kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain.
Saatananpalvonnan ”pahan verkkoon” kudottiin mukaan mm. heavy metal, roolipelit, huumausaineet,
sktsofrenia ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Varsin kuvaava on myös Janne Kivivuoren tutkimus
Kauniaisissa 80-luvun lopulla koetusta espoolaisiin nuorisojengeihin liittyvästä paniikista. Vaikka tiedot
nk. ”Keran jengistä” päätyivät iltapäivälehtien otsikoihin saakka, ei kyseistä jengiä Kivivuoren mukaan
ollut olemassa. Kivivuori 1991.
30