Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Keskustelun etenemisen myötä keskustelua hallitsevaksi diskurssiksi hahmottui<br />
aktiivisen nuoruuden diskurssi, jonka piirissä jenginuorista luotiin keskustelussa<br />
varsinaisia ongelmanuoria. Aktiivisen nuoruuden diskurssin piirin kuuluneet<br />
puheenvuorot olivat jengikeskustelussa vallitsevina, keskustelun alkuvaihetta lukuun<br />
ottamatta. Keskustelun edettyä aktiivisen nuoruuden diskurssista muodostui kuitenkin<br />
keskustelussa hegemoninen, jengiongelman käsittelyä ohjannut, diskurssi. Jenginuoren<br />
ja ongelmanuoren samaistaminen toisiinsa tapahtui erityisesti nuorisotyön, kasvatuksen<br />
ja nuorisopsykiatrian ammattilaisten puheenvuoroissa. Nämä nuorisotyön ja<br />
nuorisokasvatuksen ammattilaiset hallitsivat nuorison ja jengiongelman käsittelyn tapaa<br />
keskustelussa ja erityisesti sen kolmannessa vaiheessa. Nuorisotyön<br />
professionalisoituminen 416 antoi heidän puheenvuoroilleen auktoriteetin nuoria<br />
koskevan tiedon haltijoina. Nämä ammattilaiset yhtäältä kiistivät jengin olevan itsestään<br />
selvästi vakava ongelma, mutta käsittelivät kuitenkin jenginuoren kautta nuorten<br />
ongelmia ja ongelmanuorta. Tässä diskurssissa jenginuoresta muodostui kuva<br />
passiivisena nuorena, jonka suhteet vanhempiinsa, muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan<br />
olivat vakavasti häiriintyneet. Häiriintyneitä aikuissuhteita ilmensi läheinen suhde<br />
jengiin. Harrastusten puute puolestaan kertoi yhteiskunnallisesta passiivisuudesta.<br />
Jenginuoren ja ongelmanuoren rinnakkainen esiintyminen asiantuntijapuheenvuoroissa<br />
teki jenginuoresta keskustelussa ongelmanuoren. Kun lisäksi jengin määritelmä oli niin<br />
lavea, että miltei kaikki ulkona liikkuneet nuorten ryhmät voitiin tulkita jengeiksi, teki<br />
tämä samaistaminen äärimmillään kaikista ulkona liikkuvista nuorista ainakin<br />
potentiaalisia ongelmanuoria.<br />
Kolmas keskustelussa esiintynyt diskurssi määrittyy muutosdiskurssiksi.<br />
Muutosdiskurssin puitteissa jengien olemassaolo edusti välillistä osoitusta ongelmasta.<br />
Jengien olemassaolon tulkittiin tämän diskurssin puitteissa ilmentävän yhteiskunnan<br />
perustavanlaatuista muutosta ja nuorten vaikeuksia muutokseen sopeutumisessa.<br />
Diskurssi tavallaan edelsi nuorisotutkimuksellisen paradigman muutosta, joka tapahtui<br />
1980-luvun alkupuolella. Muutos tapahtui siirtymänä funktionalistisesta kulturalistiseen<br />
paradigmaan. 417 Tutkimuksen kohteeksi nousi nuorison oma kulttuuri ja nuorison<br />
alakulttuurien konflikti hegemonisen valtakulttuurin kanssa. Muutosdiskurssi onkin<br />
syksyn 1978 jengikeskusteluun liittyvässä aineistossa havaittavissa selvimmin Ritva<br />
416 Ks. Nieminen, J. 2003.<br />
417 Ks. Heiskanen & Mitchell 1985; Puuronen 1997; Salasuo 2007, 27–38.<br />
124
Change language