Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

haittojen sijaan huolenaiheiksi. 105 Sosiaalisen ongelman käsitetään siis olevan ongelma
herättämänsä huolen perusteella, ilman että sen aiheuttamaan objektiiviseen haittaan
olisi välttämättä edes mahdollista ottaa kantaa. Tietty ilmiö muodostuu ongelmaksi
siihen kohdistuvan huolen perusteella.
Tietyn ilmiön nostaa siten ongelmaksi sen osakseen saama huomio. Best tarjoaa
esimerkiksi sukupuolten diskriminaation. Sukupuoleen perustuvaa diskriminaatiota on
esiintynyt ja esiintyy maailmassa laajasti, mutta ongelmaksi se on tietyissä maissa
nostettu vasta viime vuosisadan jälkipuoliskolla. Ilmiö tai tila on usein olemassa ennen
sen merkityksellistämistä ongelmana. Ongelmaksi se konstruoidaan kuitenkin vasta
sosiaalisen toiminnan tuloksena. 106 Ongelmat voivat olla myös enemmän tai vähemmän
”keinotekoisia”, tai ongelman osakseen saama huomio vaikuttaa ylittävän sen
”todellisen” laajuuden (esim. saatananpalvojien suorittamat rituaalimurhat ja rituaalinen
hyväksikäyttö 107 ). Tällaisia, enemmän tai vähemmän keinotekoisia, tapahtumaketjuja on
analysoitu moraalisen paniikin käsitteen avulla.
”They (the objects of normal moral panics VH) are new (lying dormant perhaps, but
hard to regognize; deceptively ordinary and routine, but invisibly creeping up the
moral horizon) – but also old (camouflaged versions of traditional and well-known
evils). They are damaging in themselves – but also merely warning signs of the real,
much deeper and more prevalent condition. They are transparent (anyone can see
what’s happening) – but also opaque: accredited experts must explain the perils
hidden behind the superficially harmless (decode a rock songs lyrics to see how they
led to a school massacre).” 108
Tiivistäen: kohde on näennäisesti uusi, mutta samalla vain vanha uhka verhoiltuna
uudella tavalla; se on vahingollinen jo itsessään, mutta kuitenkin lopulta vain
ennusmerkki jostakin paljon vakavammasta vaarasta; se on näkyvä, mutta vaatii silti
asiantuntijoita paljastamaan näennäisesti harmittoman ulkokuorensa taakse kätkeytyvän
105 Sama, 8–9.
106 Lehtonen, Mikko: Merkitysten maailma. Vastapaino, Tampere, 1996, 12–26.
107 Best, Joel: But Seriously Folks. The Limitations of the Strict Constructionist Interpretation of Social
Problems. Teoksessa: Holstein, James A. & Miller, Gale: Challenges and Choices. Constructionist
Perspectives on Social Problems. Aldine de Gruyter, New York, 2003, 51–69, 52–54.
108 Cohen 2005, viii.
28