Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

mukaan tappeleminen ei ollut onnistunut poliisin toiminnan vuoksi. Samaan aikaan
lehdet kohtelivat raportoimiaan tappeluita pääasiassa jo toteutuneina tapahtumina.
”Sen sijaan eiralaisen nakkikioskin edessä lauttasaarelaisia nyrkit valkoisina
odotellut nuorukainen kiroili, että perkele kun tulisivat niin kyllä saisivat turpaansa.
Hänellä oli molemmissa silmissä verenpurkaumia ja posket turvoksissa edellisten
taistelujen merkkeinä. Hän sanoi, että tarpeen tullen aseitakin löytyy.
-On tuolla lankkuja puistossa.” 210
5.1.2 Aseistus
”Aseiksi nuoret olivat ottaneet mukaan pesäpallomailoja ja polkupyörän ketjuja.
Jollakin oli puukkokin. Poliisiasemalla pojat olivat kertoneet, että eivät tiedä uudesta
teräaselaista.
Lain mukaan mm. polkupyörän ketju rinnastetaan teräaseeseen. Se on siis vaarallinen
väline, jonka hallussapidosta voi saada sakkoa tai enintään vuoden vankeutta.” 211
Jengitappelujen vaarallisuutta ja ongelman vakavuutta korosti myös huomion
kiinnittäminen nuorten aseistautumiseen. Jengien aseistus nousi erääksi jengitappeluuutisiin
kiinteästi kuuluneeksi piirteeksi heti keskustelun alussa. Tyypillisinä aseina
näissä uutisissa esiintyivät erityisesti polkupyörän ketjut, joista muodostui eräänlainen
väkivaltaisen jengin symboli. Helsingin Sanomien korostaessa Rautatientorin jengin
rauhanomaisuutta, lehti vertasi sitä lähiöiden ”kettinkijengeihin”.
”Rautatientorin perjantai- ja lauantaiyö on lähinnä hilpeää heiluntaa. Kettinkijengit
liikkuvat lähiöissä.” 212
Ketjujen lisäksi myös pesäpallomailat ja teräaseet esiintyivät uutisissa taajaan. Totuttua
luovemmista ratkaisuista tosin raportoitiin myös.
”Osa nuorista oli varustautunut jengien väliseen yhteydenottoon asein. Tiettävästi
joillakin oli mukanaan jopa teräaseita. Yleisempi oli kuitenkin polkupyörän ketju.
210 Sama.
211 IS 12.9.1978: ”Nuorisojengit uhoavat: Iso rähinä tulossa”.
212 HS 17.9.1978: ”Jengi ilman ketjuja”.
58