Jengit sotajalalla” - Nuorisotutkimusseura

ongelmanuoren termit olivatkin aktiivisen nuoruuden diskurssin piirissä yhteismitallisia,
sillä vaikkei jengin toiminta olisikaan aiheuttanut varsinaisia ongelmia, saattoi jengin
vaikutus haitata jäsenensä liittymistä yhteiskuntaan ja muodostua näin ongelmaksi sekä
nuoren että yhteiskunnan kannalta. Jengiin kuuluminen vähintäänkin nähtiin oireena
nuoren kärsimistä ongelmista.
Tätä jengin, jenginuoren ja yhteiskunnan välisten suhteiden herättämää huomiota ja
käsitystä nuoren aktiivisuuden merkityksestä käsittelen seuraavaksi.
6 Jenginuori yhteiskunnallisten ongelmien ilmentymänä
”Kerronpa sinulle hiukan itsestäni ja ystävistäni.
Olen 16-vuotias ja käyn lukion ensimmäistä luokkaa. Peruskoulun päästötodistukseni
keskiarvo oli 8,1. Tulevaisuudessa toivoisin valmistuvani toimittajaksi. Sen lisäksi
haluaisin mennä naimisiin ja saada monta suloista lasta. Minulla on harrastuksia ja
varsin hyvät välit vanhempiini ja sisaruksiini.
Mutta minä olen tavallinen nuori ihminen, vilkas ja iloinen ja haluan luoda
kontakteja myös ikätovereihini. Siksi liikun jengissä.” 306
Helsingin Sanomien yleisönosastolle kirjoittaneelle nimimerkille ”Jenginuori, 16” jengi
edusti sosiaalisuutta ja yhdessäoloa. Nimimerkki Jenginuori vaikuttaa olleen myös
hyvin perillä niistä negatiivisista ominaisuuksista joita jengiin keskustelussa liitettiin.
Näiden mielikuvien kumoaminen lienee ollut hänen oman koulumenestyksensä,
harrastusaktiivisuutensa ja tulevaisuuden suunnitelmien esiintuomisen motiivina.
”Tämä jenginuorisohan on nyt juuri sitä nuorisoa, jolle vanhemmat ovat pauhanneet:
politiikka on likaista. Vaikka se on yhteisten asioitten hoitoa. Ja siitä taas pitäisi
jokaisen olla kiinnostunut.
Tällaiset nuoret ovat vieraita yhteiskunnalle, eivät he ole heränneet tajuamaan.
Elämästä kiinnostunut ei jouda kadunkulmiin seisoskelemaan, hän lukee ja seuraa
306 HS 6.11.1978: ”Asu muotia, ase luomassa turvaa” (mielipide).
83