Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
päämääränä oli vapaa-ajanvietosta aiheutuneiden ongelmien ehkäisy sekä nuorten<br />
kansalaiskasvatuksesta huolehtiminen. 1960-luvun alussa Suomen kaupunkeihin<br />
rantautui myös ”gängi-työ”, jonka tarkoituksena oli puuttua harrastuksiin<br />
osallistumattomien nuorten tilanteeseen ja ennaltaehkäistä näiden ajautuminen<br />
asosiaalisuuskierteeseen. 15 Tätä kautta nuorten järjestötoimintaan osallistumisesta tuli<br />
ensisijaisen tärkeää ja tutkimuskohde nuorisotutkimukselle. Tietoja kaivattiin myös<br />
nuorten omaehtoisten ryhmien vaikutuksista nuorille ja heidän<br />
harrastusaktiivisuudelleen.<br />
1950-luvun Helsingillä oli omat ”jengiläisensä” – lättähatut. 1960-luvun loppu oli<br />
kuitenkin Helsingissä varsinaista jengikautta. Huumeongelmista kärsineiden nuorten<br />
jengejä tavattiin ympäri kaupunkia. Maineikkaita olivat ainakin Maunulan, Kontulan ja<br />
Siilitien jengit. Jo 60-luvun puolivälissä Esplanadin puistossa Eino Leinon patsaalla<br />
kokoontui beatnik-, folk- ja hippiliikkeistä tyylinsä ammentanut ”Eikan pumppu”. 16<br />
Jengi sanan vakiintuminen suomen kieleen ajoittuu myös 60-luvun jälkipuoliskolle.<br />
Vaikka jo sakilaisten pukeutumisessa, musiikkimaussa ja tanssityylissä voi hahmottaa<br />
olleen nuorisokulttuurisia piirteitä 17 , nousi nuorisokulttuuri varsinaisesti esille vasta<br />
vuosisadan toisella puoliskolla. 1950-luvun lättähatuista lähtien nuorisokulttuurin<br />
osakseen saamassa huomiossa uutta oli varsinkin nuorisokulttuurin kaupallisuuteen<br />
kiinnitetty voimakas huomio. Nuorisokulttuurin kultaisena vuosikymmenenä voidaan<br />
pitää 1960-lukua. Vuosikymmentä leimasi Helsingissä nuorisokulttuurin entistä<br />
näkyvämmän roolin ohella myös muuttoliike kaupunkiin, lähiöityminen ja huumausaineiden<br />
rantautuminen Suomeen vuosikymmenen lopulla. Kaikki nämä elementit olivat<br />
myös osa vuosikymmenen jengihuomiota. 1970-luvulle tultaessa suurin kohu jengien<br />
ympärillä kuitenkin laantui yhdessä huumekohun kanssa. 18<br />
15 Sama, 324–332.<br />
16 Ilves, Kirsi: Stadi ja sen nuoret: nuorisotyötä Helsingissä 1948–1997. Helsingin<br />
kaupunki/Nuorisoasiainkeskus, Helsinki, 1998, 69–80.; Heiskanen, Ilkka & Mitchell, Ritva: Lättähatuista<br />
Punkkareihin: Suomalaisen valtakulttuurin ja nuorisokulttuurien kohtaamisen kolme vuosikymmentä.<br />
Otava, Helsinki, 1985.<br />
17 Koskela 2002, 129–154. Sakilaisilla oli oma pukeutumistyylinsä, puhetapansa, musiikkimakunsa ja<br />
tanssityylinsä.<br />
18 Ilves 1998; Heiskanen & Mitchell 1985; Salasuo 2004.<br />
6
Change language