Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
elättivät itsensä palkkatyöllä tai rikollisilla yrittäjyyden muodoilla, mutteivät olleet vielä<br />
menneet naimisiin tai asettuneet muutoinkaan aloilleen. Monelle Kari Koskelan<br />
sakilaistutkimuksen päähenkilöistä vuoroittainen vankeus- ja vapauskausien vaihtelu<br />
vaikuttaa vakiintuneen varsin ennustettavaksi elämänrytmiksi.<br />
Ehkä paremman parin sakilaisille muodostavat kuitenkin eteläpohjalaiset<br />
puukkojunkkarit eli häjyt. Puukkojunkkarien väkivallan ja korkeiden henkirikoslukujen<br />
leimaama kausi kesti Etelä-Pohjanmaalla 1790-luvulta aina 1880-luvulle. 6 Häjyjen<br />
suorittamassa henkirikollisuudessa korostuvat Ylikankaan mukaan väenkokouksissa<br />
tehdyt tapot. Henkirikokseen syyllistyi kuitenkin useammin yksilö kuin ryhmä, vaikka<br />
”sakkina” suoritetut tapot olivat myös yleisiä vuosien 1790–1825 välillä. 7<br />
Henkirikoksiin syyllistyneiden keski-ikä Etelä-Pohjanmaalla oli 1800-luvun alussa 25–<br />
30-vuotta. Ryhmässä suoritetuissa surmissa tekijöiden keski-ikä oli kuitenkin yksin<br />
suoritettuja surmatöitä alhaisempi. Uhrien keski-ikä oli jonkin verran rikoksen tekijöitä<br />
korkeampi. 8 Häjyjen tapaan sakilaisten tapoihin kuului tappeleminen ja häiriön<br />
aiheuttaminen väenkokouksissa. Erityisesti sakinpojat häiriköivät työväentaloilla.<br />
Puukkojunkkarien lailla tyypillinen sakilainen henkirikos suoritettiin spontaanisti ja<br />
usein humalassa. 9<br />
Esimerkkejä sakilaisia, häjyjä ja kylätappelijoita nuorempien kaupunkilaispoikien<br />
tappelunujakoista ja ”sodista” löytyy myös runsaasti. Seuraava lainaus on peräisin<br />
Heikki Wariksen 1930-luvulla kirjoitetusta klassikkotutkimuksesta Työläisyhteiskunnan<br />
syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle.<br />
”Mutta varsinaiset ’tappeluyksiköt’ Helsingin poikien maailmassa olivat toiset.<br />
’Sodan’ laajuus ja vauhti oli aivan toinen, kun päästiin niihin suuriin<br />
voimankoetuksiin, joista riitti puheenaihetta kuukausiksi. Useat kymmenet ’Kinkan’<br />
ja ’Berkan’ sällit kummallakin puolella ottivat osaa näitten kahden asutusalueen<br />
välien selvittelyyn ’Kinaporin portin’ luona olevilla korkeilla kallioilla.<br />
Samantapaisia tappeluita oli ’kaupunginkin’ puolella. Siellä Ruoholahden, Kampin ja<br />
Punavuoren pojat kävivät samanlaista ankaraa pamppu- ja kivisotaa toisiaan vastaan.<br />
6 Ylikangas, Heikki: Puukkojunkkareitten esiinmarssi: Väkivaltarikollisuus Etelä-Pohjanmaalla 1790–<br />
1825. Otava, Helsinki, 1976.<br />
7 Sama, 52.<br />
8 Sama, 130.<br />
9 Koskela 2002, 73–83.<br />
4
Change language