Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
jäsennettiin erityisesti sosialisaation käsitteen avulla. Jo Erik Allardt (et al.) käsitti<br />
1950-luvun lopulla nuorison harrastuksia koskevassa tutkimuksessaan sosialisaation<br />
erityisesti yhteisön normien omaksumiseen tähtääväksi prosessiksi.<br />
”Sosiaalisen ryhmän jäsen oppii ja hänet opetetaan käyttäytymään normien<br />
mukaisesti. Tätä oppimistapahtumaa, jonka nojalla yksilö omaksuu ryhmänsä normit,<br />
kutsutaan sosialisaatioksi.” 310<br />
Vertailemalla edellisiä otteita huomataan, että Aallon esittämä määritelmä on<br />
huomattavasti Allardtin (et al.) määritelmää monipuolisempi. Aallon määritelmässä<br />
sosialisaatio ei enää ollut vain yksipuolista ja passiivista vallitsevan normiston<br />
omaksumista. Aalto nostikin yhteisön normeihin sopeutumisen rinnalle myös<br />
yhteiskunnan muutokseen sopeutumisen teeman. Allardtin kuvaama 1950-luvun lopun<br />
yhteiskunta näyttäytyy huomattavasti staattisempana kuin Aallon 60-luvun jälkeinen<br />
maailma. Aallon käsittämällä tavalla sosiaalistuminen ei siis ollut ainoastaan<br />
vallitsevaan normistoon sopeutumista, vaan myös yhteiskunnassa toimimisen ja<br />
yhteiskunnan muutoksen kannalta tarpeellisen aineksen omaksumista.<br />
Vaikka Rafael Helanko poikasakkitutkimuksessaan ei käyttänytkään sosialisaation<br />
käsitettä, rinnastui hänen kuvaamansa poikasakkien seuratoiminta tästä huolimatta<br />
aikuisten yhteiskunnan sääntöjen ja toimintatapojen harjoittelemiseen. 311 Huomattavan<br />
moni Helangon kuvaamista sakeista pyrki järjestäytymään virallisen järjestötoiminnan<br />
muotojen mukaisesti. Sakkien perustamilla urheiluseuroilla oli yleisesti säännöt ja<br />
nimet, ne pitivät kokouksia, keräsivät jäsenmaksuja ja niiden toiminnasta huolehtivat<br />
nimetyt johtajat, sihteerit ja varainhoitajat. Helanko esitti tällaisen nuoruuden ajan<br />
ryhmätoiminnan miltei biologisena välttämättömyytenä. Ryhmätoiminnan perusteet<br />
näyttäytyivät hänelle biologisina, mutta lopulta kysymys oli sosiaaliseen ympäristöön<br />
sopeutumisesta. 312<br />
Vesa Puuronen pitää Aallon väitöskirjassaan 313 esittämää pohdintaa nuoruuden<br />
yhteiskunnallisesta sisällöstä ensimmäisenä suomalaisessa tutkimuksessa esiintyvänä<br />
310 Allardt et al. 1958, 12.<br />
311 Helanko 1953, 30.<br />
312 Sama, 233.<br />
313 Aalto 1975.<br />
85
Change language