Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6.3 Työttömyys, lama ja rakennemuutos<br />
”Jengiongelmien kärjistymisen yhtenä syynä pidetään taloudellisen tilanteen<br />
aiheuttamaa epävarmuutta. Vanhempien toimeentulon epävarmuus heijastuu lapsiin;<br />
lisäksi nuorison oma tulevaisuus ei näytä valoisalta. Esimerkiksi vantaalaisten<br />
nuorten on todettu olevan innokkaita työnhakuun, mutta muutama epäonnistuminen<br />
levittää koko jengiin toivottomuuden tunnetta.” 346<br />
Nuorten näköalattomuuteen ymmärrettiin olevan muitakin kuin perheoloista johtuneita<br />
syitä. Lama-ajan taloudellinen epävarmuus vaikutti nuoriin kahdelta taholta. Yhtäältä<br />
taloudelliset vaikeudet vaikuttivat kodin ilmapiiriin negatiivisesti. Toisaalta heikot<br />
näkymät rapauttivat nuoren uskoa omaan tulevaisuuteensa ja herättivät epäluottamusta.<br />
Huolestuneisuutta koettiinkin erityisesti nuorisotyöttömyydestä, jonka vaikutuksia<br />
nuorten tulevaisuudelle epäiltiin haitallisiksi. 347<br />
Sosiaalisen aikakauskirjan vuoden 1979 ensimmäisessä numerossa Jyväskylän<br />
yliopiston kansanterveyden laitoksen tutkija Lasse Kannas ja yht. kand. Mikko<br />
Hietaharju esittivät nuorten miesten terveyskäyttäytymistä tarkastelleen aineiston<br />
perusteella nuorena kärsityn työttömyyden johtavan suurella todennäköisyydellä<br />
epäterveellisten elintapojen omaksumiseen. 348 Epäterveelliset elintavat vuorostaan<br />
aiheuttivat työttömille sairauksia keski-iän koittaessa. 349 Kannas ja Hietaharju käsittivät<br />
työnteolla tosin olevan välittömämpiäkin vaikutuksia.<br />
346 SK 49/1978: ”<strong>Jengit</strong> ja karu todellisuus”<br />
347 1970-luvun loppupuolta leimasi taloudellinen taantuma, jonka vaikutus näkyi myös työmarkkinoilla.<br />
Työttömyys lähti nopeaan nousuun vuosikymmenen puolivälin jälkeen, ja vuosina 1978-1979 yli 150 000<br />
suomalaista oli työttömänä. Työttömyys kohdistui kuitenkin erityisesti nuoriin ikäluokkiin. Helsingissä<br />
nuorten työttömyysaste oli vuoden 1978 joulukuussa 18 prosenttia. Yleinen työttömyysaste sen sijaan<br />
pysytteli huomattavasti pienemmissä lukemissa, vain 3-4 prosentissa. Nuorten osuus helsinkiläisistä<br />
työttömistä oli tuolloin 37 prosenttia. Ilves 1998, 110.<br />
348 Kannas, Lasse & Hietaharju, Mikko: Työttömistä nuorista sairaita keski-ikäisiä, Sosiaalinen<br />
aikakauskirja, 1/1979, 37–45. Tarkastelemalla kutsuntaikäisten nuorten miesten terveystottumuksia<br />
tutkivan kyselyn tuloksia, Kannas ja Hietaharju havaitsivat aineistossa esiintyvien työttömien nuorten<br />
elintapojen olevan säännönmukaisesti sekä työssäkäyviä että opiskelevia nuoria epäterveellisempiä.<br />
Elintapoja mitattiin mm. ravintotottumuksiin, päihteiden käyttöön ja henkilökohtaiseen hygieniaan<br />
liittyvillä kysymyksillä. Kannaksen ja Hietaharjun artikkelissa esitetyt tulokset herättivät välitöntä<br />
kritiikkiä. Sosiologi Lasse Siuralan kommentti Kannaksen ja Hiekkaharjun artikkeliin julkaistiin<br />
Sosiaalisen aikakauskirjan seuraavassa numerossa. Siurala syytti kirjoittajia mm. ylimalkaisesta ja<br />
valikoivasta olemassa oleen tutkimuskirjallisuuden referoinnista. Joka tapauksessa, ja puutteistaan<br />
huolimatta, Kannaksen ja Hietaharjun artikkeli kuvastaa sitä suhtautumistapaa suhteessa työttömyyteen<br />
yleensä ja nuorisotyöttömyyteen erityisesti, joka kuvastuu syksyllä 1978 myös sanomalehdistössä.<br />
349 Sama, 43–44.<br />
95
Change language