Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kehittävänä pidetty päämäärä. Nuorten kaduilla itsenäisesti harrastama toiminta edusti<br />
päämäärätöntä ja passiivista oleskelua, eikä tullut ymmärretyksi toimintana lainkaan.<br />
Harrastuksettomina maleksijoina havainnoimiaan jenginuoria pitivät myös syksyllä<br />
1978 sosiologian ”sosialisaatio-kurssille” osallistuneet opiskelijat.<br />
”Varmaankin on olemassa myös harrastuksesta toiseen juoksevaa nuorisoa, sellaisia,<br />
joilla ei ole aikaa maleksia kadunkulmissa.” 391<br />
Katu edusti keskustelussa passivoivaa ympäristöä. Tätä taustaa vasten nuoren oleskelu<br />
ulkotiloissa kokoontuvan ryhmän piirissä toimi osoituksena myös tämän<br />
osallistumattomuudesta harrastuksiin ja vähäisestä kiinnostuksesta yhteiskuntaa<br />
kohtaan. Jenginuorten toiminnan siirtäminen sisätiloihin olisi mahdollistanut<br />
nuorisotyöntekijöiden ja muiden kasvatuksen ammattilaisten tehokkaamman<br />
puuttumisen nuorten tilanteeseen. Nuorten toiminnan siirtäminen valvottuihin<br />
sisätiloihin olisi oletettavasti edesauttanut myös nuorten ongelmien ratkeamista. Koska<br />
jengi leimautui keskustelussa niin voimakkaasti nimenomaan henkilökohtaisista<br />
ongelmista kärsivien nuorten yhteisöksi, oletettiin jengiytymiseen liittyvien ongelmien<br />
tulevan ratkaistuiksi näihin pulmiin puuttumalla.<br />
Harrastus- ja järjestötoiminta käsitettiin areenaksi, jolla nuori opetteli ja omaksui<br />
yhteiskunnassa toimimisen kannalta olennaisia taitoja. Jenginuorten kotioloissa ja<br />
suhteessa vanhempiinsa ilmenneet häiriöt aiheuttivat heille kuitenkin ongelmia, jotka<br />
haittasivat normaaliin harrastustoimintaan liittymistä. Jenginuorten katsottiin<br />
tarvitsevan heille erityisesti sopivaa toimintaa. Tämän lisäksi he tarvitsivat<br />
aikuiskontaktin, jota heidän vanhempansa eivät pystyneet tarjoamaan.<br />
”Carrolsin, asemantienoon ja muidenkin 13–16-vuotiaiden jengien pitäisi heti saada<br />
oma kokoontumispaikka, jossa toimia ja jossa olisi turvallinen aikuiskontakti.” 392<br />
Koska koko ongelmassa oli tavalla tai toisella kysymys nuorison oleskelusta kaduilla,<br />
oli nuorison poistaminen kaduilta yksinkertainen ratkaisu ongelmaan. 393<br />
391 Ottelin, Liisa & Summanen, Ritva: Sukupuolirooleista nuorison keskuudessa. Teoksessa Uusitalo,<br />
Ritva (toim.): Mitä nuorten mielessä liikkuu Esitutkimusraportti, Sosialisaatiokurssi, syksy 1978,<br />
Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen monisteita n:o 23, Helsinki, 1979.<br />
392 IS 26.9.1978: ”Antakaa nuorten pitää ’jenginsä’ ”.<br />
393 Tässä suhteessa yhtäläisyydet 1950- ja 60-luvuilla Helsingissä suoritettuun nuorisokahvilatoimintaan<br />
ovat selkeät. 1960-luvun lopulla nuorisokahviloiden katsottiin mm. vähentäneen nuorison ”turhanaikaista<br />
liikkumista” kaduilla. Toisaalta myös nuoria kadulta pois keränneet nuorisokahvilat joutuivat tietyissä<br />
113