Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Toisen asteen julkisuusinstituutioiden Nieminen katsoo antavan ”…meille ne<br />
merkityksellistämisen ja tulkinnan varannot, joista joukkoviestimien esitykset<br />
ammentavat ja joihin ne jatkuvasti joutuvat viittaamaan.” 124 Nämä instituutiot pitävät<br />
sisällään mm. koululaitoksen, kirjallisuuden ja muita kulttuurilaitoksia. Tässä<br />
tutkielmassa esiintyvät asiantuntijalausunnot ovat pääasiassa peräisin erilaisten<br />
institutionalisoituneiden asiantuntijaryhmien piiristä, ja tulevat julki mediavälitteisen<br />
julkisuuden tasolla. Näihin kuuluu mm. yliopistolaitoksen, lääketieteen ja nuorisotyön<br />
piiristä lähtöisin olevia lausumia.<br />
Jo Niemisen julkisuustasojen nimitykset vihjaavat, ettei pääsy julkisuuteen ole<br />
välttämättä tasa-arvoista. Vain mediavälitteinen julkisuus on Niemisen mukaan aidosti<br />
julkista ja ”kenen tahansa avoimesti havainnoitavissa…” 125 . Tämä tarkoittaa sitä, että<br />
myös osa ongelmanmäärittelystä tapahtuu mediavälitteiseltä julkisuudelta piilossa. 126<br />
Huomionarvoinen seikka on, että pääasiallisesti tutkimani mediavälitteinen julkisuus<br />
jättää tiettyjen ongelman määrittelyssä ja hoitamisessa mahdollisesti aktiivisten ryhmien<br />
toimet huomiotta. Näiden ongelmien tuotannossa mahdollisesti aktiivisten<br />
sisäpiirijulkisuuksien tuottamat määrittelyt tulevat tämän tutkimuksen kohteiksi vain<br />
sikäli kuin ne esiintyvät tutkimassani mediavälitteisessä julkisuuden tasolla. Tässä<br />
työssä keskityn siten pääasiassa mediavälitteisessä julkisuudessa esiintyneiden nuorisoongelmien<br />
kehystämistapojen ja nuorison merkityksellistämisen tapoja ohjaavien<br />
diskurssien analysointiin, sekä mediavälitteisen julkisuuden nuorisokuviin.<br />
Eri julkisuuden tasot ovat kuitenkin kietoutuneet yhteen ja vuorovaikutuksellisessa<br />
suhteessa keskenään. Arkijulkisuus saa aineksia mediavälitteisestä julkisuudesta. Näin<br />
ollen mediavälitteisen julkisuuden viesteillä, kehyksillä ja merkityksellistämisen<br />
tavoilla on vaikutusta myös viestin vastaanottajan merkitystuotannolle ja siten sekä<br />
arkijulkisuuden aiheisiin että sen tapaan käsitellä näitä aiheita.<br />
124 Sama, 30.<br />
125 Sama, 29.<br />
126 Tähän ominaisuuteen viittaavat sekä Cohen että Best, tosin hieman eri käsittein varustautuneena.<br />
Cohenille ongelmista tai ongelmaksi katsotuista ryhmistä muodostetut konstruktiot ovat joko<br />
”äänekkäitä” tai ”hiljaisia” (”Noisy” & ”quiet constructions”. Cohen 2005, xxiii.) Äänekkäät konstruktiot<br />
ovat Cohenin mukaan sensationaalisia ja ilmenevät mediassa. Hiljaisten konstruktioiden tapauksessa<br />
ongelman määrittelyjä tuottavat ammattilaiset, joilla on suora vaikutusmahdollisuus ilman tarvetta<br />
turvautua medianäkyvyyteen. Best kiinnittää huomionsa erityisesti väitteitä ja vaatimuksia jonkin<br />
ongelman tiimoilta esittäviin toimijoihin. Nämä toimijat ovat hänen mukaansa ”sisäpiiriläisiä” tai<br />
”ulkopuolisia” riippuen siitä, missä määrin he joutuvat turvautumaan julkisuuden apuun huomion<br />
saamiseksi omille vaateilleen. (Best 2008, 65. ”Insider” & ”outsider claimsmaking”)<br />
32
Change language