Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Jengit sotajalallaâ - Nuorisotutkimusseura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”Työllä on keskeinen merkitys ihmisen elämässä. Se luo elämän aineellisen perustan,<br />
mutta sillä on myös laajoja sosiaalisia ja psyykkisiä vaikutuksia. Työtä tekemällä<br />
ihminen liittyy yhteisöönsä ja työ mahdollistaa ihmiskontaktien luomisen. Työ<br />
kehittää ihmisen kykyjä, muovaa identiteettiä ja itsearvostusta. Parhaassa<br />
tapauksessa ihmisellä on työssä mahdollisuus toteuttaa itseään. Työ luo<br />
säännöllisyyttä ja rutiinia elämään; se rytmittää päivittäisen toiminnan ja vaikuttaa<br />
sekä vapaa-ajan määrään että laatuun.” 350<br />
Työtä arvostettiin elämälle positiivisen sisällön antavana tekijänä ja sen tulkittiin<br />
määrittävän ihmisen elämää monilla tasoilla. Yksilön nähtiin integroituvan<br />
yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen työnsä kautta. Työn tarjoaman<br />
taloudellisen turvan lisäksi, se tarjosi sosiaaliset kontaktit ja yhteisön jäsenyyden<br />
tekijälleen. Työttömän katsottiin jäävän kaiken tämän tärkeäksi katsotun toiminnan<br />
ulkopuolelle, ja työttömyyden rapauttavan kaikkia työn kautta rakentuvia yksilön<br />
kannalta merkityksellisiä rakenteita. Taloudellisen aseman heikentymisen ja sosiaalisten<br />
kontaktien vähyyden tulkittiin altistavan työttömän jopa mielenterveydellisille<br />
ongelmille. Työn tuottamien rutiinien ja työn mahdollistamien sosiaalisten kontaktien<br />
ulkopuolelle jääneen yksilön katsottiin muuttuvan passiiviseksi, alistuneeksi ja<br />
välinpitämättömäksi. Passiivisuus ilmeni ajan kuluttamisena ilman ryhtymistä<br />
aktiiviseen toimintaan. ”Passivoitunut työtön” vietti aikansa Kannaksen ja Hietaharjun<br />
mukaan esimerkiksi nukkuen, lehtiä lukien ja radiota tai televisiota seuraten.<br />
Passiivisuuteen katsottiin liittyvän myös sosiaalisten kontaktien määrän vähenemistä.<br />
Passivoitumista ilmensivät myös harrastusten, sekä yhteiskunnalliseen ja organisoituun<br />
toimintaan osallistumisen väheneminen. 351<br />
Työttömän sosiaalinen passivoituminen rinnastettiin artikkelissa suoranaiseen<br />
sosiaaliseen eristäytymiseen. Kuitenkin kirjoittajat mainitsivat myös tutkimustuloksista,<br />
joiden mukaan nuorten työttömien sosiaalinen ympäristö ei välttämättä yksiselitteisesti<br />
supistunut.<br />
”…[T]yöttömyyden jatkuessa voi esiintyä myös sosiaalisten suhteiden laajenemista:<br />
… nuoret solmivat kontakteja muihin työttömiin työttömyyden ajan pidentyessä.<br />
350 Sama, 37.<br />
351 Sama, 38–39.<br />
96