media/sul_koulutusohjeet_2011_ rajala.pdf - Kilpa- ja huippu ...
media/sul_koulutusohjeet_2011_ rajala.pdf - Kilpa- ja huippu ...
media/sul_koulutusohjeet_2011_ rajala.pdf - Kilpa- ja huippu ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
fyysisiä perusominaisuuksia on niin monia, että se edellyttää jo tarkkaa harjoittelun rytmitystä niin vuositasolla, viikkotasolla<br />
kuin päivätasollakin.<br />
Huippu-urheiluun valmistavan vaiheen jälkeen urheili<strong>ja</strong>lla tulisi olla riittävät perusvalmiudet siirtyä asteittain <strong>huippu</strong>-urheiluvaiheen<br />
harjoitteluun. Huippu-urheiluvaiheessa keskitytään yksilöllisten luontaisten vahvuuksien kautta maksimoimaan lajitulosta.<br />
Huippu-urheilijoille tyypillistä on, että heidän ei tarvitse kovinkaan paljoa keskittyä perusominaisuuksien harjoittamiseen,<br />
vaan he voivat paneutua jopa määrällisesti hieman kevennetyn harjoittelun avulla kovien lajiominaisuuksien maksimointiin.<br />
Perusominaisuuksien harjoittaminen on <strong>huippu</strong>-urheiluvaiheessa usein luonteeltaan säilyttävää.<br />
Moniottelu on harjoituksellisesti palkitseva laji. Harjoitettavia laje<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ominaisuuksia on paljon. Niissä pitkäjänteisellä työllä<br />
saadaan merkittävää tuloskehitystä aikaiseksi. Niinpä hyvin toteutetun nuorisoharjoitteluvaiheen jälkeen järkevällä <strong>ja</strong> onnistuneella<br />
<strong>huippu</strong>-urheiluun valmistavan- <strong>ja</strong> <strong>huippu</strong>-urheiluvaiheen harjoittelulla voidaan ottelutulosta parantaa sato<strong>ja</strong>, jopa yli tuhat<br />
pistettä.<br />
HARJOITT…LUN OHJ…LMOINTI MONIOTT…LUISSA<br />
Kaiken harjoittelun suunnittelun <strong>ja</strong> ohjelmoinnin poh<strong>ja</strong>na täytyy olla aina tarve-analyysi. On tehtävä urheili<strong>ja</strong>-analyysi (mm. ikä,<br />
harjoitustausta, pisteprofiili, tekniikkaosaaminen, fyysinen <strong>ja</strong> psyykkinen ominaisuusanalyysi, harjoitettavuus, oppimiskyky<br />
jne.) <strong>ja</strong> peilattava sitä lajianalyysiin (tarvittava tulos- tai pistetaso, ominaisuustaso, tekniikkavaatimukset jne.). Sen jälkeen on<br />
realistisesti arvioitava, mitä tavoitteen saavuttaminen edellyttää, mitä <strong>ja</strong> miten on harjoiteltava, kuinka kauan tarvitaan aikaa<br />
jne.<br />
Harjoittelun suunnittelussa tulee aina muistaa kokonaisuus: moniottelu ei ole kymmenestä tai seitsemästä eri palasesta koostuva<br />
palapeli. Moniottelu on yksi laji, yksi kokonaisuus. Otteluharjoittelun on oltava tasapainoinen kokonaisuus, mikä koostuu<br />
kovatehoisesta <strong>ja</strong> toisaalta hyvinkin matalatehoisesta, helposta <strong>ja</strong> palauttavasta harjoittelusta. Tällaisen helpon <strong>ja</strong> kovan<br />
harjoittelun tasapainoisuuden ylläpitäminen on syytä muistaa jokaisessa harjoitusvaiheessa <strong>ja</strong> -<strong>ja</strong>ksossa.<br />
Otteluharjoittelussa on aina aikapula. Siksi harjoittelua on rohkeasti painopisteytettävä. On valittava kehitettävät pääominaisuudet<br />
/ lajit <strong>ja</strong> varmistettava niissä kehittyminen. Painopistea<strong>ja</strong>ttelua on tehtävä niin otteli<strong>ja</strong>n uran, harjoitusvuoden kuin harjoitus<strong>ja</strong>ksonkin<br />
sisällä.<br />
Vuosisuunnitelma<br />
Vuosisuunnitelman lähtökohtana tulee olla kilpailusuunnitelma: erityisesti pääkilpailujen <strong>ja</strong> muiden ottelukilpailujen a<strong>ja</strong>nkohdat.<br />
Vuosisuunnitelma on hyvä rakentaa tulevasta pääkilpailusta a<strong>ja</strong>llisesti taaksepäin. Suunnittelussa edetään koko a<strong>ja</strong>n siis kohti<br />
harjoituskauden alkua. Näin varmistetaan, että tuloksen kannalta tärkeimmille harjoitus<strong>ja</strong>ksoille jää riittävästi aikaa <strong>ja</strong> että kukin<br />
harjoitus<strong>ja</strong>kso seuraa loogisesti toistaan kohti kauden päätavoitetta.<br />
Harjoitusvuosi alkaa tyypillisesti lokakuun alussa. Vuositasolla tyypillisin rytmitys on kahteen kilpailukauteen perustuva<br />
kausirytmitys (hallikausi <strong>ja</strong> kesän kilpailukausi). Aikuisottelijoille soveltuva malli on ns. kolmen huipun malli, jossa piikkikuntoa<br />
haetaan sekä hallikaudelle, alkukesään että loppukesään. Tärkeiden otteluiden väliin mahtuu siis 2-3 kuukautta kestävä palautumis-,<br />
harjoittelu- <strong>ja</strong> valmistautumis<strong>ja</strong>kso, mikä sisältää myös kilpailemista yksilölajeissa <strong>ja</strong> jopa otteluissakin. Nuorten sarjoissa<br />
kilpailukauden tulisi sisältää hallissa 1-2 <strong>ja</strong> kesällä 3-5 täyttä moniottelukisaa, joiden välissä harjoitellaan rohkeasti.<br />
Harjoituskausi <strong>ja</strong>etaan käytännössä keskimäärin 4-8 viikon pituisiin <strong>ja</strong>ksoihin. Perinteisesti nämä harjoitus<strong>ja</strong>ksot nimetään<br />
Suomessa perusharjoitus-, kilpailuun valmistava- <strong>ja</strong> kilpailukaudeksi. Tyypillisesti syksyn harjoituskaudella tehdään kaksi hieman<br />
painotuksiltaan eriytyvää perusharjoituskautta <strong>ja</strong> yksi kilpailuun valmistava kausi, keväällä vain yksi perusharjoitus- <strong>ja</strong> yksi<br />
kilpailuun valmistava kausi. Lisäksi jokaisen ottelukilpailun jälkeen on mahdollista toteuttaa 2-4 viikon harjoitus<strong>ja</strong>kso. Jokaisella<br />
harjoitus<strong>ja</strong>ksolla on omat tavoitteensa. Yleensä harjoituskauteen kannattaa sisällyttää 2-3 toisiaan tukevaa päätavoitteita /<br />
harjoitus<strong>ja</strong>kso. Päätavoitteet kullekin harjoitus<strong>ja</strong>ksolle tulee rakentaa kunkin yksilön tarpeiden mukaiseksi.<br />
72 — Koulutusohjeet <strong>2011</strong>-2013
Change language