I nneh å ll

Summary
Ilkka Arminen & Riikka Perälä: Construing clients
with substance abuse problems as alcoholics
The article is concerned with the way that a 12-step
treatment programme construes a certain kind of
image of its clients and their substance abuse problems.
The main focus is on how the basic assumptions
of the treatment programme are reproduced
and maintained at the weekly meetings of the multiprofessional
team running the programme. The article
offers a behind-the-scenes look at the 12-step
treatment programme: in particular, we are interested
in the ways that the staff process and use the
background information available on the clients admitted.
We want to know how the methods and
approaches used by the multiprofessional team shape
and influence the kind of treatment that the
clients will receive.
Based originally on the AA recovery programme,
the 12-step treatment programme draws on the disease
concept of alcoholism. One of our main observations
is that this disease concept is conducive to
selective and purposive working methods in the
programme. Information on the patients’ background
or their test results are systematically so interpreted
that the outcome confirms the view that the
clients are indeed alcoholics who can only be treated
by methods that are consistent with the programme
ideology. Strict normative expectations are placed
upon clients in the programme, and any sign of deviation
will be interpreted as resistance and reluctance
on the part of substance abusers to deal with
their own alcohol problems. In this way the programme
itself may produce resistance among clients
and the staff may easily elicit the resistance and denial
that they regard as symptoms of alcoholism.
A key focus in the article is on the interactive
techniques and tactics applied in the programme to
construe clients’ alcohol problems in a manner that
fits in with the institution’s treatment culture. These
techniques and tactics are studied using the methods
of conversation analysis. The material consists
of videorecordings from seven staff meetings in
spring 1997, which have been transcribed in line
with CA conventions.
The focus of our analysis is not on spoken interaction,
but we are chiefly interested in demonstrating
how the institutional beliefs and values of the
treatment programme determine the interactive
planning of treatments.
Key words: Alcoholism, alcohol problems, conversation
analysis, 12-step therapy, multiprofessional
team work, Finland
152 NORDISK ALKOHOL- & NARKOTIKATIDSKRIFT VOL. 18, 2001 ( 2 )
Yhteenveto
Ilkka Arminen & Riikka Perälä: Myllyhoidon moniammatillinen
tiimi ja päihdeongelmaisten muokkaaminen
alkoholisteiksi
Artikkelissa tutkimme sitä, kuinka Myllyhoito rakentaa
tietynlaisen kuvan asiakkaistaan ja heidän alkoholiongelmistaan.
Keskitymme tarkastelemaan sitä,
kuinka Myllyhoidon instituution taustaolettamuksia
uusinnetaan ja ylläpidetään moniammatillisen tiimin
viikoittaisissa kokoontumisissa. Artikkeli avaa näkökulman
Myllyhoidon kulissien takaiseen toimintaan:
erityisesti niihin tapoihin, joilla Myllyhoidon työntekijät
käsittelevät ja käyttävät hyväksi Myllyhoidon
asiakkaista saatavilla olevia taustatietoja. Pohdimme
sitä, millä tavoin moniammatillisen tiimin työskentelytavat
konkreettisesti suuntaavat sitä, millaista hoitoa
Myllyhoidon asiakkaat saavat.
Myllyhoito tukeutuu tunnetusti alkoholismin
sairauskäsitykseen, joka on alkujaan kehitetty Nimettömien
Alkoholistien (AA) toipumisohjelman
pohjalta. Artikkelin keskeinen huomio on se, että
myllyhoidon näkemys alkoholismista sairautena
johtaa hoitotyöntekijöiden toiminnassa valikoiviin
ja tarkoitushakuisiin työskentelytapoihin. Potilaista
saatavilla olevia taustatietoja, kuten erilaisia
elämäkerrallisia tietoja tai testituloksia, esimerkiksi
tulkitaan järjestelmällisesti siten, että ne vahvistavat
näkemyksiä Myllyhoidon potilaista alkoholisteina,
joita voidaan hoitaa vain Myllyhoidon
ideologian mukaisin keinoin. Potilaisiin kohdistuu
Myllyhoidossa myös ankaria normatiivisia
odotuksia, joiden rikkominen tulkitaan usein
päihdeongelmaisten vastarinnaksi ja haluttomuudeksi
kohdata omaa alkoholiongelmaansa. Täten
myllyhoito instituutiona voi tuottaa osaltaan hoidettavien
vastarinnan ja Myllyhoidon työntekijät
saattavat tuottaa itse ongelman torjunnan ja kiellon,
joita he pitävät alkoholismin oireina.
Artikkelissa keskeisellä sijalla on niiden vuorovaikutuksellisten
tekniikoiden ja taktiikoiden analyysi,
joiden kautta myllyhoidon potilaiden alkoholiongelmat
konstruoidaan laitoksen hoitokulttuurin
mukaisiksi. Näiden taktiikoiden ja tekniikoiden
tarkasteluun ja purkamiseen sovelletaan
keskustelunanalyyttisia menetelmiä. Aineistona
artikkelissa on Myllyhoidon moniammatillisen tiimin
seitsemästä kokoontumisesta keväällä 1997
tehdyt videonauhoitukset, jotka on litteroitu keskustelunanalyyttisin
konventioin.
Emme tutki puhuttua vuorovaikutusta sinänsä,
vaan keskitymme osoittamaan sen kuinka Myllyhoidon
institutionaaliset uskomukset ja arvot
määrittävät vuorovaikutuksena toteutuvaa hoidon
suunnittelutyötä.