Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Kuviossa 23 on vertailtu niiden työttömyysjaksojen osuutta, jotka ovat päättyneet työllistymiseen avoimille
työmarkkinoille, eri tutkimusryhmien välillä ja viitejakson pituuden mukaan. Vertailu paljastaa mielenkiin-
toisia eroja ryhmien välillä.
Päivärahan saajien osalta tulokset ovat tuttuja ja odotettuja: mitä pidempään työttömyys kestää, sitä epäto-
dennäköisempää on sen päättyminen avoimille työmarkkinoille työllistymiseen – sitten kun se ylipäätään
päättyy. Peruspäivärahan saajien jaksot päättyvät ensin hieman harvemmin avoimille työmarkkinoille, mutta
vuoden työttömyyden jälkeen jo yhtä usein kuin ansiopäivärahalla olevienkin. Kun viitetyöttömyys on kestä-
nyt yli kaksi vuotta, on peruspäivärahalla työttömyytensä aloittaneen työllistyminen avoimille työmarkki-
noille jo todennäköisempää.
Tulokasryhmien kohdalla taas on mielenkiintoista havaita, että osuus on huomattavasti tasaisempi kuin päi-
värahan saajilla. Ne, joilla on jo ennen työmarkkinatuelle tuloaan kokemusta töistä, työllistyvät odotetusti
melko merkittävästikin useammin kuin muut.
Todennäköistä on, että tulokkaille saataisiin lähes yhtä dramaattisesti laskeva käyrä kuin päivärahalaisillekin,
jos heidän kohdallaan laskettaisiin yhteen ”hyvät” tai ”legitiimit” työttömyyden päättymisen tavat. Luulta-
vasti niiden osuus, jotka aloittavat opiskelun, menevät suorittamaan asevelvollisuuttaan tai työllistyvät, on
suurimmillaan työttömyyden alkupuolella. Loppua kohti työvoimapoliittisten toimien ja muiden työttömyydestä
poistumisen tapojen osuus todennäköisesti nousee.
Teimme myös luvussa 5 tehdyn tapaiset hasarditarkastelut pelkästään viitetyöttömyyden päättymisestä ansioja
peruspäivärahalla. Porrasvaikutus on nähtävissä myös silloin, kun työttömyys kestää yhtäjaksoisesti koko
päivärahakauden. Selvimmin tämä näkyy työttömyyseläkkeelle päätyneillä, mutta syy on rakenteellinen:
etuuden ehtona on 500 työttömyyspäivää. Käytännössähän nämä henkilöt eivät poistu työttömyydestä, etuuden
nimi ainoastaan vaihtuu.
Porrasvaikutus on kuitenkin nähtävissä viitetyöttömyyden päättymisen hasardeissa myös silloin, kun yhtäjaksoisesti
500 maksupäivän tienoille kestänyt työttömyys päättyy avoimille työmarkkinoille tai työvoimapoliittiseen
toimeen. Vaikutusta ei näy peruspäivärahalla olevilla, joten tulos tukee luvun 5 analyyseja. Näiden
analyysien esittäminen ei kuitenkaan tuo varsinaisiin kannustintarkasteluihin mitään lisää. Tulokset ovat
kaiken lisäksi epävarmoja: kun poimitaan vain avoimille työmarkkinoille tai toimeen päättyneet työttömyydet,
on niitä yhtäjaksoisesti koko päivärahakauden kestäneissä jaksoissa hyvin vähän. Näin ollen hasardikin
lasketaan sangen pienestä määrästä jaksoja. Näistä syistä emme esitä tarkasteluja tässä. Myös yhtäjaksoiset
pitkät työttömyydet ovat luonnollisesti mukana luvun 5 kannustintarkasteluissa.
90