Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

nään. Määrän väheneminen kuitenkin pysähtyy 600 kalenteripäivän kohdalla ja jatkuu vain hitaana 800 ka- lenteripäivään asti. Mikäli määrä vähenisi tasaisesti, eikä hasardi muuttuisi lainkaan, päättyisi työttömyyksis- tä silti melkoinen määrä portaan tienoilla. ”Todellisena” porrasvaikutuksena on pidettävä sitä osuutta, joka ylittää tämän ”normaalin” työttömyyden päättymisen todennäköisyyden. Lähes kaikissa tarkasteluissa näyttää siltä, että porrasvaikutus alkaa noin 600 kalenteripäivän kohdalta ja päättyy noin 800 kalenteripäivän tienoilla. Niinpä olemme pitäneet ”portaan tienoilla työllistyneinä” niitä, joilla päiviä on kertynyt 600-799. Alla olevissa taulukoissa olemme haarukoineet porrasvaikutuksen suuruutta siten, että olemme laskeneet, miten moni työttömyysjakso tai työttömyyskausi olisi päättynyt portaan tienoilla, mikäli päättymisen hasardi olisi pysynyt porrasta edeltävällä tasolla. Taulukossa 2 laskelma on tehty kaikille jaksoille, joita voi siis olla useampia per henkilö. Vasemmassa sarakkeessa on tehty laskelma kaikille ansiopäivärahalla alkaneille jaksoille (ei kuitenkaan ”eläkeputkessa” aloitetuille). Seuraavissa sarakkeissa on laskelmat porrasvaikutuksen suuruudesta vain avoimille työmarkkinoille ja vain työvoimapoliittiseen toimeen päättyneiden jaksojen osalta. Taulukko 2 Porrasvaikutuksen suuruudesta kaikkien työttömyysjaksojen tarkastelun perusteella – voi olla useita jaksoja per henkilö. Mukana ansiopäivärahalla 1995-98 alkaneet työttömyydet, joissa henkilö ei ”eläkeputkessa”. Kaikki Työhön Toimeen Koko työttömyydessä aloittaneen populaation koko 139 804 47 062 14 437 Niiden määrä, joilla maksupäiviä vähintään 600 kalenteripäivää 19 341 10 216 5 230 Loppuu välillä 600-799 9 765 5 238 2 654 (Jos hasardi ei nousisi, se olisi) 0,0028 0,0029 0,0026 Jos hasardi ei nousisi, niin portaalla loppuisi 8 302 4 501 2 123 Erotus jaksoina 1463 737 531 Erotus % koko alkupopulaatiosta 1,0 % 1,6 % 3,7 % Erotus % kaikista portaalle asti tulleista jaksoista 7,6 % 7,2 % 10,2 % Erotus % portaan tienoilla loppuneista jaksoista 15,0 % 14,1 % 20,0 % Kaikista ansiopäivärahalla alkaneista työttömyysjaksoista sellaisia, joiden päättyessä maksupäiviä on kertynyt vähintään 600, on noin 14 prosenttia. Avoimille työmarkkinoille päättyneistä jaksoista vastaava osuus on 22 prosenttia ja toimeen päättyneistä 36 prosenttia. Kaikissa ryhmissä portaan tienoilla päättyy noin puolet sinne asti maksupäiviä kerryttäneistä jaksoista. Mikäli päättymistodennäköisyys ei nousisi, niin kaikissa ryhmissä päättyneitä jaksoja olisi luonnollisesti vähemmän. Tämän laskelman ja todellisen päättymisluvun erotuksena saadaan arvio ”aidon porrasvaikutuksen” suuruudesta. Porrasvaikutus on kaikista alkaneista jaksoista noin prosentin luokkaa – avoimille työmarkkinoille päättyneistä jaksoista hieman suurempi, lähellä kahta prosenttia. Mielenkiintoista on, että porrasvaikutus on tätäkin suurempi työvoimapoliittiseen toimeen päättyneillä jaksoilla – lähes neljä prosenttia alkupopulaatiosta. 40
Kaikista jaksoista, joiden päättyessä maksupäiviä on kertynyt vähintään 600 kalenteripäivää, päättyy porrasvaikutuksen johdosta noin 7-10 prosenttia. Edelleen voidaan laskea porrasvaikutuksen osuus niistä jaksoista, jotka päättyvät portaan tienoilla. Kaikkien jaksojen ja avoimille työmarkkinoille työllistyneiden osalta tämä osuus on 15 prosentin luokkaa. Toimiin päättyneillä vastaava osuus on viidennes. Edellä laskelmat on tehty jaksoista, joita voi kuitenkin olla samalla henkilöllä useita. Koska useat jaksot luonnollisesti kasautuvat kertymän alkupäähän, vähättelee tämä laskentatapa todennäköisesti porrasvaikutuksen todellista mittakaavaa jonkin verran. Alla on tehty sama laskelma siten, että taulukon luvut ovat henkilöi- tä, jotka ovat aloittaneet viitetyöttömyytensä ansiopäivärahalla 1995-98. Taulukossa 3 tarkastellaan porrasvaikutuksen suuruutta työttömyyskauden (maksupäivien kertymä seuraavan 4 vuoden aikana) päättymiseen. Avoimille työmarkkinoille tai toimeen päättyneet päivärahakaudet on erotettu viimeisimmän työttömyysjakson päättymisen syyn perusteella. Taulukko 3 Porrasvaikutuksen suuruudesta neljän vuoden maksupäivien kertymän perusteella. Mukana ansiopäivärahalla viitetyöttömyytensä vuosina 1995-98 aloittaneet, jotka eivät ”eläkeputkessa”. Kaikki Työhön Toimeen Koko työttömyydessä aloittaneen populaation koko 21 533 11 655 4 788 Päivärahakausi kestää väh. 600 kalenteripäivää 5 581 2 261 1 965 Päivärahakausi päättyy välillä 600-799 2 838 1 367 797 (Jos hasardi ei nousisi, se olisi) 0,0025 0,0027 0,0018 Jos hasardi ei nousisi, niin portaalla päättyisi 2 198 944 595 Erotus 640 423 202 Erotus % koko alkupopulaatiosta 3,0 % 3,6 % 4,2 % Erotus % kaikista portaalle asti työttömänä olleista 11,5 % 18,7 % 10,3 % Erotus % portaan tienoilla loppuneista jaksoista 22,6 % 30,9 % 25,3 % Henkilöillä laskien saadaankin odotetusti jonkin verran edellistä suurempi arvio aidon porrasvaikutuksen suuruudesta. Taulukon 3 henkilöluvut ovat aineistosidonnaisia, joten niitä ei voi suoraan suhteuttaa väestöön. Mielenkiintoisempia ovatkin prosenttiosuudet. Tällä tavoin laskettuna ”aidon porrasvaikutuksen” suuruus on noin kolme prosenttia kaikista ansioturvalla työttömyytensä aloittaneista. Avoimille työmarkkinoille viimeisimmän työttömyytensä päättäneillä luku on hieman alle ja toimiin siirtyneillä hieman yli neljä prosenttia. Avoimille työmarkkinoille siirtyneiden kohdalla kaikista portaalle asti jatkuneista jaksoista päättyy kannustinvaikutuksen seurauksena vajaa viidennes. Kaikista aikavälillä 600-800 kalenteripäivää avoimille työmarkkinoille päättyneistä työttömyyskausista porrasvaikutuksen osuus on vajaa kolmannes. Tässäkin siis porrasvaikutus näyttäisi olevan suurempi työvoimapoliittisten toimien kuin avointen työmarkkinoiden kohdalla. Tosin työvoimapoliittisiin toimiin siirtyneistä huomattavasti useampi on ollut portaan tienoille asti työttömänä, ja samaten huomattavasti suuremmalla osalla työttömyyskausi on jatkunut vielä 41
Page 2 and 3: ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sa
Page 4 and 5: Ohjausryhmä on aktiivisesti, päte
Page 6 and 7: teiset työllistämistyöt ovat muo
Page 8 and 9: qualified without any open market e
Page 10 and 11: Denna förändring har tre huvudsak
Page 12 and 13: 6 TOIMIEN ROOLI ANSIOTURVAOIKEUDEN
Page 14 and 15: 1.2 Kannustimiin liittyvistä käsi
Page 16 and 17: Ensinnäkin kannustimen luonteeseen
Page 18 and 19: 2 AIEMPI TUTKIMUS Seuraavassa esit
Page 20 and 21: motiivejaan). He esimerkiksi jätt
Page 22 and 23: kaan etsintäteoreettisissa malleis
Page 24 and 25: sioturvan ja perusturvan keskiarvo,
Page 26 and 27: Sen lisäksi, että taloustieteelli
Page 28 and 29: kelmien tekemiseen liittyvä työ o
Page 30 and 31: ten henkilöiden kohdalla portaan k
Page 32 and 33: Päällekkäisyyttä tutkitaan myö
Page 34 and 35: 600 000 500 000 400 000 300 000 200
Page 36 and 37: Vuoteen 1996 asti ikäraja oli 57 v
Page 38 and 39: 5 KANNUSTINTARKASTELUT Analyysityö
Page 40 and 41: Cum Survival 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,
Page 42 and 43: mistä. Vaikka hasardi olisi alussa
Page 44 and 45: Hazard 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3 1,0E-3
Page 46 and 47: Hazard 5,0E-3 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3
Page 48 and 49: Merkittävin ”epäjatkuvuus” on
Page 50 and 51: Keskituloiset asettuvat edellä mai
Page 54 and 55: portaan jälkeenkin. Tämän vuoksi
Page 56 and 57: päivärahalajeihin. Tässä lienee
Page 58 and 59: näyttänyt, jos hasardi ei olisi p
Page 60 and 61: Erittäin suuri osa uusimisista tap
Page 62 and 63: tömille” tehdyt laskelmat antava
Page 64 and 65: Kuviossa 11 havainnollistetaan täm
Page 66 and 67: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 68 and 69: Jaksoja (korotettu väestöön) 120
Page 70 and 71: tiikassa. Perinteiset palkkaperusta
Page 72 and 73: Kotitalouskeskeistä tarkastelutapa
Page 74 and 75: 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992
Page 76 and 77: Jälleen kehitys tarkasteluaikana o
Page 78 and 79: Keskimääräinen tukisumma kotital
Page 80 and 81: yhmien mukaan (Virjo 2000), ja neki
Page 82 and 83: 7.4 Yhteenveto Toimeentulotuen ja t
Page 84 and 85: Aineistosta on poimittu ”viitety
Page 86 and 87: Ansiopäivärahaa sai vuonna 2002 n
Page 88 and 89: sioturvan saajista entistä harvemp
Page 90 and 91: ”kova ydin”, jota lienee varsin
Page 92 and 93: 9 LÄHTEET Aho S, Kataja-Aho T, Kop
Page 94 and 95: LIITELUKU 1. ANALYYSIAINEISTOJEN MU
Page 96 and 97: Työssäoloehdon laskennallinen mä
Page 98 and 99: Ensin poimitaan ”viitetyöttömie
Page 100 and 101: Koska ”viitetyöttömiä” on ka
Page 102 and 103:
Kuviossa 23 on vertailtu niiden ty
Page 104 and 105:
Kaavio 2. ”Viitetyöttömien” p
Page 106 and 107:
Onko saanut työttömyysturvaa sama
Page 108 and 109:
LIITELUKU 2. SEURANTAJÄRJESTELMÄN
Page 110 and 111:
si. Ensinnäkin maksupäivien laske
Page 112 and 113:
jälkeen. Kun taas tarkastellaan he
Page 114 and 115:
Muiden tekijöiden vaikutukset ovat
Page 116 and 117:
LIITEKUVIOT Frequency 140 120 100 8
Page 118 and 119:
Hazard 0,0040 0,0035 0,0030 0,0025
Page 120:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
show all

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?