Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

Aineistosta on poimittu ”viitetyöttömien” ryhmä, jonka työttömyys alkaa aikavälillä 1995-98 siten, että päi- värahan maksupäivät alkavat alusta. Näiden ”nollapisteestä” työttömyytensä ansio- tai peruspäivärahalla aloittaneiden myöhempää työmarkkinauraa on voitu seurata vuoden 2002 loppuun asti. Seurasimme maksu- päivien kertymistä ja sitä, milloin henkilö mahdollisesti täyttää uudestaan työssäoloehdon. Tutkimusaineiston poiminta ja seurantajärjestelmän määrittely on edellyttänyt monimutkaista päättelyä. Keskeistä on, että maksupäivien kertymistä voidaan seurata niilläkin, jotka välillä poistuvat työttömyydestä. Heidän kohdallaan on todennäköisempää, että he pystyvät reagoimaan portaan kannustimeen poistumalla työttömyydestä, kun ansioturva on päättynyt tai päättymässä. Ansioturvan päättymisen vaikutusta työttömyyden päättymiseen analysoitiin kahdella tavalla: ensinnäkin tarkasteltiin viitetyöttömien kaikkien työttömyysjaksojen päättymistä sen mukaan, missä vaiheessa päivära- hakausi on jakson päättyessä. Toiseksi tarkasteltiin maksupäivien kertymää neljä vuotta alkuperäisen viite- työttömyyden alun jälkeen. Karkeasti ottaen edellinen tapa kertoo työttömyyden päättymisestä tai keskeyty- misestä, jälkimmäinen päivärahakauden tai työttömyyskauden päättymisestä. Porras nostaa jonkin verran työttömyyden päättymisen todennäköisyyttä <strong>Mol</strong>emmilla tarkastelutavoilla saatiin esiin pieni työttömyyden päättymistodennäköisyyden nousu ansioturvan päättymisen tienoilla. Ilmiö näkyy, kun tarkastellaan päättymisen hasardin kehittymistä – todennäköi- syyttä sille, että työttömyys päättyy tiettynä päivänä edellyttäen, että se on jo kestänyt kyseiseen päivään asti. Hasardi nousee noin sata kalenteripäivää ennen ansioturvan porrasta ja pysyy koholla vielä noin sata päivää sen jälkeen. Aidon kannustinvaikutuksen puolesta puhuu se, että vastaava ilmiö on huomattavasti lievempi tai sitä ei esiinny lainkaan peruspäivärahan saajilla, joiden tulot eivät portaan kohdalla muutu. Ansiopäivärahalla työttömyytensä aloittaneista 42 prosenttia ei sen paremmin pudonnut päivärahalta kuin uusinut turvaoikeuttaankaan usean vuoden seurannan aikana. He siis ilmeisesti poistuivat työttömyydestä siihen enää palaamatta. Noin 13 prosenttia ei uusinut turvaoikeuttaan kertaakaan ja putosi sen seurauksena päivärahalta. Loput 45 prosenttia uusivat ansioturvansa ainakin kerran. Porrasvaikutus näkyy myös ansioturvan uusimisessa – sen todennäköisyys nousee, kun edellinen päivärahakausi lähestyy loppuaan. Tässä vaikutuksen suuruusluokka on hyvin pieni, sillä valtaosa turvan uusimista tapahtuu jo päivärahakauden alkupuolella. Työttömyysturvalla näyttäisi siis olevan jonkin verran yleisesti oletetun kaltaista passivoivaa vaikutusta. Osittain kysymys lienee myös siitä, että jotkin ryhmät käyttävät turvaa eri tarkoitukseen kuin aktiiviseen työnhakuun. Ainakin pienten lasten vanhemmilla porrasvaikutus näyttäisi olevan suurempi kuin muilla. Teoreettisen kannustinkeskustelun kannalta on erityisen mielenkiintoista, että porrasvaikutus on samaa luokkaa ja jopa korkeampi myös silloin, kun työttömyys on päättynyt työvoimapoliittisiin toimiin. Ketä järjestelmä tällöin kannustaa ja mihin? Henkilö itsehän voi toki hakeutua toimiin, mutta ei yksin niihin pääsystä päätä. Näyttäisi siis siltä, että työvoimapoliittisiin toimiin myös ohjataan herkemmin henkilöitä, jotka ovat 72
vaarassa menettää ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksensa. Tämän taustalla lienee sekä rakenteellisia että työvoimaneuvojan ja asiakkaan väliseen suhteeseen ja palveluprosessiin liittyviä tekijöitä. Rekisteriaineiston pohjalta ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä siitä, miten tämä prosessi etenee. ”Porrasvaikutuksen” suuruudesta Porrasvaikutus on siis selvästi havaittava, mutta kuitenkin suuruusluokaltaan varsin pieni. Suuruusluokkaa arvioitiin laskemalla ”normaali” poistuma työttömyydestä. Toisin sanoen: monenko henkilön työttömyys olisi päättynyt, jos todennäköisyys poistua työttömyydestä ei olisi portaan tienoilla noussut? Tämän ylittävää osaa päättyneistä työttömyyksistä voidaan pitää ”todellisena” porrasvaikutuksena. Vain vähemmistö on työttömänä niin pitkään, että heidän ansioturvansa lähestyy loppuaan. Tutkimusaineistossa näistä portaan tienoille asti työttömänä olleista noin puolet poistuu työttömyydestä ansioturvan porrasta ympäröivän 200 kalenteripäivän aikana. Mikäli päättymistodennäköisyys ei olisi noussut, olisi työttömyydestä samana aikana poistunut noin 40 % näin pitkään työttömänä olleista. Porrasvaikutuksen suuruus näyttäisi siis olevan noin kymmenen prosenttia niistä, jotka ovat ansiopäivärahalla vähintään noin 430 maksupäivän ajan. Kaikista viitetyöttömyytensä ansiopäivärahalla aloittaneista porrasvaikutuksen osuus on noin kolme prosenttia. Voidaan siis ajatella, että noin kolmen prosentin kohdalla 500 päivän porras paitsi toimii kannustavana tekijänä, tästä myös seuraa työttömyyden päättyminen. Kokonaistyöttömyyden kannalta ajateltuna vaikutus on pienempi, sillä mainittu kolme prosenttia on laskettu ainoastaan ansiopäivärahalla olijoista (joita on työttömistä vähemmistö), ja heistäkin ”eläkeputkessa” olijat jäävät vaikutuksen ulkopuolelle. Tutkimuksemme laskentatapa on sellainen, ettei lukuja voida suoraan soveltaa väestöön. Yritämme kuitenkin seuraavassa tehdä vaikutuksen suuruudesta varovaisen ja karkean arvion. Arvion pohjaksi on syytä selventää porrasvaikutuksen suunta kokonaistyöttömyyteen nähden. Työllistymistodennäköisyys siis nousee portaan tienoilla, mistä voi päätellä, että jos porrasta ei olisi ollut, olisi henkilöiden työttömyys jatkunut pidempään. Vaikutuksen todennäköinen selitys on kuitenkin se, että mainitut kolme prosenttia ovat viivyttäneet työttömyydestä poistumistaan – tai olleet ainakin passiivisempia työnhakijoita. Toisin sanoen ansioturva on passivoinut heitä saaden heidät pysymään työttöminä. Ansioturvan loppuminen tai sen uhka on saanut aikaan tuloksekkaan pyrkimyksen poistua työttömyydestä. Tämä vaikutus näkyy tutkimuksessamme porrasvaikutuksena. Järkeenkäypä tulkinta on siis, että jos tätä vaikutusta ei olisi ollut, olisivat nämä henkilöt työllistyneet aikaisemmin eivätkä vasta portaan tienoilla. (Jos ansioturvaoikeus ei 500 maksupäivän jälkeen päättyisi, havaitusta pienestä turvan passivoivasta vaikutuksesta seuraisi, että vastaavan suuruinen osa työttömistä ilmeisesti pysyisi nykyistäkin pitempään työttömänä.) 73
Page 2 and 3:
ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sa
Page 4 and 5:
Ohjausryhmä on aktiivisesti, päte
Page 6 and 7:
teiset työllistämistyöt ovat muo
Page 8 and 9:
qualified without any open market e
Page 10 and 11:
Denna förändring har tre huvudsak
Page 12 and 13:
6 TOIMIEN ROOLI ANSIOTURVAOIKEUDEN
Page 14 and 15:
1.2 Kannustimiin liittyvistä käsi
Page 16 and 17:
Ensinnäkin kannustimen luonteeseen
Page 18 and 19:
2 AIEMPI TUTKIMUS Seuraavassa esit
Page 20 and 21:
motiivejaan). He esimerkiksi jätt
Page 22 and 23:
kaan etsintäteoreettisissa malleis
Page 24 and 25:
sioturvan ja perusturvan keskiarvo,
Page 26 and 27:
Sen lisäksi, että taloustieteelli
Page 28 and 29:
kelmien tekemiseen liittyvä työ o
Page 30 and 31:
ten henkilöiden kohdalla portaan k
Page 32 and 33:
Päällekkäisyyttä tutkitaan myö
Page 34 and 35: 600 000 500 000 400 000 300 000 200
Page 36 and 37: Vuoteen 1996 asti ikäraja oli 57 v
Page 38 and 39: 5 KANNUSTINTARKASTELUT Analyysityö
Page 40 and 41: Cum Survival 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,
Page 42 and 43: mistä. Vaikka hasardi olisi alussa
Page 44 and 45: Hazard 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3 1,0E-3
Page 46 and 47: Hazard 5,0E-3 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3
Page 48 and 49: Merkittävin ”epäjatkuvuus” on
Page 50 and 51: Keskituloiset asettuvat edellä mai
Page 52 and 53: nään. Määrän väheneminen kuit
Page 54 and 55: portaan jälkeenkin. Tämän vuoksi
Page 56 and 57: päivärahalajeihin. Tässä lienee
Page 58 and 59: näyttänyt, jos hasardi ei olisi p
Page 60 and 61: Erittäin suuri osa uusimisista tap
Page 62 and 63: tömille” tehdyt laskelmat antava
Page 64 and 65: Kuviossa 11 havainnollistetaan täm
Page 66 and 67: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 68 and 69: Jaksoja (korotettu väestöön) 120
Page 70 and 71: tiikassa. Perinteiset palkkaperusta
Page 72 and 73: Kotitalouskeskeistä tarkastelutapa
Page 74 and 75: 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992
Page 76 and 77: Jälleen kehitys tarkasteluaikana o
Page 78 and 79: Keskimääräinen tukisumma kotital
Page 80 and 81: yhmien mukaan (Virjo 2000), ja neki
Page 82 and 83: 7.4 Yhteenveto Toimeentulotuen ja t
Page 86 and 87: Ansiopäivärahaa sai vuonna 2002 n
Page 88 and 89: sioturvan saajista entistä harvemp
Page 90 and 91: ”kova ydin”, jota lienee varsin
Page 92 and 93: 9 LÄHTEET Aho S, Kataja-Aho T, Kop
Page 94 and 95: LIITELUKU 1. ANALYYSIAINEISTOJEN MU
Page 96 and 97: Työssäoloehdon laskennallinen mä
Page 98 and 99: Ensin poimitaan ”viitetyöttömie
Page 100 and 101: Koska ”viitetyöttömiä” on ka
Page 102 and 103: Kuviossa 23 on vertailtu niiden ty
Page 104 and 105: Kaavio 2. ”Viitetyöttömien” p
Page 106 and 107: Onko saanut työttömyysturvaa sama
Page 108 and 109: LIITELUKU 2. SEURANTAJÄRJESTELMÄN
Page 110 and 111: si. Ensinnäkin maksupäivien laske
Page 112 and 113: jälkeen. Kun taas tarkastellaan he
Page 114 and 115: Muiden tekijöiden vaikutukset ovat
Page 116 and 117: LIITEKUVIOT Frequency 140 120 100 8
Page 118 and 119: Hazard 0,0040 0,0035 0,0030 0,0025
Page 120: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
show all

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?