Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Aineistosta on poimittu ”viitetyöttömien” ryhmä, jonka työttömyys alkaa aikavälillä 1995-98 siten, että päi-
värahan maksupäivät alkavat alusta. Näiden ”nollapisteestä” työttömyytensä ansio- tai peruspäivärahalla
aloittaneiden myöhempää työmarkkinauraa on voitu seurata vuoden 2002 loppuun asti. Seurasimme maksu-
päivien kertymistä ja sitä, milloin henkilö mahdollisesti täyttää uudestaan työssäoloehdon.
Tutkimusaineiston poiminta ja seurantajärjestelmän määrittely on edellyttänyt monimutkaista päättelyä.
Keskeistä on, että maksupäivien kertymistä voidaan seurata niilläkin, jotka välillä poistuvat työttömyydestä.
Heidän kohdallaan on todennäköisempää, että he pystyvät reagoimaan portaan kannustimeen poistumalla
työttömyydestä, kun ansioturva on päättynyt tai päättymässä.
Ansioturvan päättymisen vaikutusta työttömyyden päättymiseen analysoitiin kahdella tavalla: ensinnäkin
tarkasteltiin viitetyöttömien kaikkien työttömyysjaksojen päättymistä sen mukaan, missä vaiheessa päivära-
hakausi on jakson päättyessä. Toiseksi tarkasteltiin maksupäivien kertymää neljä vuotta alkuperäisen viite-
työttömyyden alun jälkeen. Karkeasti ottaen edellinen tapa kertoo työttömyyden päättymisestä tai keskeyty-
misestä, jälkimmäinen päivärahakauden tai työttömyyskauden päättymisestä.
Porras nostaa jonkin verran työttömyyden päättymisen todennäköisyyttä
Molemmilla tarkastelutavoilla saatiin esiin pieni työttömyyden päättymistodennäköisyyden nousu ansiotur-
van päättymisen tienoilla. Ilmiö näkyy, kun tarkastellaan päättymisen hasardin kehittymistä – todennäköi-
syyttä sille, että työttömyys päättyy tiettynä päivänä edellyttäen, että se on jo kestänyt kyseiseen päivään asti.
Hasardi nousee noin sata kalenteripäivää ennen ansioturvan porrasta ja pysyy koholla vielä noin sata päivää
sen jälkeen. Aidon kannustinvaikutuksen puolesta puhuu se, että vastaava ilmiö on huomattavasti lievempi
tai sitä ei esiinny lainkaan peruspäivärahan saajilla, joiden tulot eivät portaan kohdalla muutu.
Ansiopäivärahalla työttömyytensä aloittaneista 42 prosenttia ei sen paremmin pudonnut päivärahalta kuin
uusinut turvaoikeuttaankaan usean vuoden seurannan aikana. He siis ilmeisesti poistuivat työttömyydestä
siihen enää palaamatta. Noin 13 prosenttia ei uusinut turvaoikeuttaan kertaakaan ja putosi sen seurauksena
päivärahalta. Loput 45 prosenttia uusivat ansioturvansa ainakin kerran. Porrasvaikutus näkyy myös ansioturvan
uusimisessa – sen todennäköisyys nousee, kun edellinen päivärahakausi lähestyy loppuaan. Tässä vaikutuksen
suuruusluokka on hyvin pieni, sillä valtaosa turvan uusimista tapahtuu jo päivärahakauden alkupuolella.
Työttömyysturvalla näyttäisi siis olevan jonkin verran yleisesti oletetun kaltaista passivoivaa vaikutusta.
Osittain kysymys lienee myös siitä, että jotkin ryhmät käyttävät turvaa eri tarkoitukseen kuin aktiiviseen
työnhakuun. Ainakin pienten lasten vanhemmilla porrasvaikutus näyttäisi olevan suurempi kuin muilla.
Teoreettisen kannustinkeskustelun kannalta on erityisen mielenkiintoista, että porrasvaikutus on samaa luokkaa
ja jopa korkeampi myös silloin, kun työttömyys on päättynyt työvoimapoliittisiin toimiin. Ketä järjestelmä
tällöin kannustaa ja mihin? Henkilö itsehän voi toki hakeutua toimiin, mutta ei yksin niihin pääsystä
päätä. Näyttäisi siis siltä, että työvoimapoliittisiin toimiin myös ohjataan herkemmin henkilöitä, jotka ovat
72