Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

yhmien mukaan (Virjo 2000), ja nekin voivat selittää saatuja tuloksia. Tässäkin suhteessa tulokset ovat odotetun kaltaisia. Merkittävimmät havainnot on lueteltu seuraavassa. Miehet saavat toimeentulotukea selvästi useammin kuin naiset. Nuorin ja vanhin ikäryhmä puolestaan saavat tukea harvemmin kuin muut, tuen saanti painottuu keski-ikäisiin. Vanhimman ikäryhmän vähäistä tuen saantia selittänee paitsi tuen muita ryhmiä suurempi alikäyttö, myös se että 55 vuotta täyttäneisiin ei sovelleta työmarkkinatuen tarveharkintaa. Työnhakuammatti ei vaikuta tuen saantiin muuten kuin siten, että ryhmä ”ei ammattia” saa tukea muita selvästi useammin. Sama näkyy koulutuksen suhteen, ainoastaan ei tutkintoa -ryhmä erottuu selvästi. Edelleen työhistoriaa tarkasteltaessa vain heikoin ryhmä eli korkeintaan 10 prosenttia ajasta työssä olleet erottuu muita korkeammalla tuen saannillaan. Työhistorian olemassaolo näyttääkin tehokkaasti ehkäisevän tuen tarvetta – työmarkkinatuen saajista tosin suurin osa kuuluu tähän työhistorialtaan heikoimpaan ryhmään. Mielenkiintoista on, että työvoiman ulkopuolella paljon olleet saavat hekin tukea jonkin verran keskimääräistä harvemmin. Aluetarkasteluissa selvästi erottuva tulos on se, että toimeentulotukea saadaan työmarkkinatuen kanssa päällekkäin selvästi useammin Uudellamaalla kuin muualla Suomessa. Tähän suurena syynä lienevät alueen korkeat asumiskustannukset, samoin kuin Hämeenkin kohdalla. Muualla Suomessa asuinkustannukset ovat alhaisemmat, ja oletettavasti myös tuen hakematta jättäminen harvinaisempaa. Parisuhde tai ylipäätään useamman kuin yhden henkilön kotitalous näyttää olevan selvä toimeentulotuen saantia vähentävä tekijä. Yksin asuvat ovat tuen saajissa selvästi yliedustettuina, samoin perhetyypin ryhmä ”muu”, jossa on yhden hengen kotitalouksien lisäksi mm. vanhempiensa luona asuvia. Pareilla tuen saanti on suurin piirtein yhtä yleistä riippumatta siitä, onko perheessä lapsia vai ei. Yksinhuoltajilla tuen saanti on odotetusti keskimääräistä yleisempää, mutta keskiarvoon verrattuna ero on kuitenkin yllättävän pieni. Yhteenvetona voidaan sanoa, että riski joutua turvautumaan työmarkkinatuen ohella myös toimeentulotukeen on keskimääräistä suurempi samoissa ryhmissä, joilla on keskimääräistä suurempi riski joutua alun perinkin työmarkkinatuelle. Lisäksi voidaan olettaa, että asumiskustannukset ovat monien ryhmien kohonneen riskin taustalla. Tämä koskee niin yksin asuvia, yksinhuoltajia kuin Uudellamaalla asuviakin. 68
Taulukko 7 Työmarkkinatukea ja toimeentulotukea samana vuonna saaneiden taustatietoja. Vähintään 2 kk työmarkkinatuella vuonna 2002 olleet. Sarakeprosentit. ei toimtukea 90% 4 2 2 3 522 työssä 51-90% 5 4 4 4 803 työssä 11-50% 16 15 13 15 2 804 työssä
Page 2 and 3:
ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sa
Page 4 and 5:
Ohjausryhmä on aktiivisesti, päte
Page 6 and 7:
teiset työllistämistyöt ovat muo
Page 8 and 9:
qualified without any open market e
Page 10 and 11:
Denna förändring har tre huvudsak
Page 12 and 13:
6 TOIMIEN ROOLI ANSIOTURVAOIKEUDEN
Page 14 and 15:
1.2 Kannustimiin liittyvistä käsi
Page 16 and 17:
Ensinnäkin kannustimen luonteeseen
Page 18 and 19:
2 AIEMPI TUTKIMUS Seuraavassa esit
Page 20 and 21:
motiivejaan). He esimerkiksi jätt
Page 22 and 23:
kaan etsintäteoreettisissa malleis
Page 24 and 25:
sioturvan ja perusturvan keskiarvo,
Page 26 and 27:
Sen lisäksi, että taloustieteelli
Page 28 and 29:
kelmien tekemiseen liittyvä työ o
Page 30 and 31: ten henkilöiden kohdalla portaan k
Page 32 and 33: Päällekkäisyyttä tutkitaan myö
Page 34 and 35: 600 000 500 000 400 000 300 000 200
Page 36 and 37: Vuoteen 1996 asti ikäraja oli 57 v
Page 38 and 39: 5 KANNUSTINTARKASTELUT Analyysityö
Page 40 and 41: Cum Survival 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,
Page 42 and 43: mistä. Vaikka hasardi olisi alussa
Page 44 and 45: Hazard 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3 1,0E-3
Page 46 and 47: Hazard 5,0E-3 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3
Page 48 and 49: Merkittävin ”epäjatkuvuus” on
Page 50 and 51: Keskituloiset asettuvat edellä mai
Page 52 and 53: nään. Määrän väheneminen kuit
Page 54 and 55: portaan jälkeenkin. Tämän vuoksi
Page 56 and 57: päivärahalajeihin. Tässä lienee
Page 58 and 59: näyttänyt, jos hasardi ei olisi p
Page 60 and 61: Erittäin suuri osa uusimisista tap
Page 62 and 63: tömille” tehdyt laskelmat antava
Page 64 and 65: Kuviossa 11 havainnollistetaan täm
Page 66 and 67: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 68 and 69: Jaksoja (korotettu väestöön) 120
Page 70 and 71: tiikassa. Perinteiset palkkaperusta
Page 72 and 73: Kotitalouskeskeistä tarkastelutapa
Page 74 and 75: 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992
Page 76 and 77: Jälleen kehitys tarkasteluaikana o
Page 78 and 79: Keskimääräinen tukisumma kotital
Page 82 and 83: 7.4 Yhteenveto Toimeentulotuen ja t
Page 84 and 85: Aineistosta on poimittu ”viitety
Page 86 and 87: Ansiopäivärahaa sai vuonna 2002 n
Page 88 and 89: sioturvan saajista entistä harvemp
Page 90 and 91: ”kova ydin”, jota lienee varsin
Page 92 and 93: 9 LÄHTEET Aho S, Kataja-Aho T, Kop
Page 94 and 95: LIITELUKU 1. ANALYYSIAINEISTOJEN MU
Page 96 and 97: Työssäoloehdon laskennallinen mä
Page 98 and 99: Ensin poimitaan ”viitetyöttömie
Page 100 and 101: Koska ”viitetyöttömiä” on ka
Page 102 and 103: Kuviossa 23 on vertailtu niiden ty
Page 104 and 105: Kaavio 2. ”Viitetyöttömien” p
Page 106 and 107: Onko saanut työttömyysturvaa sama
Page 108 and 109: LIITELUKU 2. SEURANTAJÄRJESTELMÄN
Page 110 and 111: si. Ensinnäkin maksupäivien laske
Page 112 and 113: jälkeen. Kun taas tarkastellaan he
Page 114 and 115: Muiden tekijöiden vaikutukset ovat
Page 116 and 117: LIITEKUVIOT Frequency 140 120 100 8
Page 118 and 119: Hazard 0,0040 0,0035 0,0030 0,0025
Page 120: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
show all

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?