Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

Hazard 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3 1,0E-3 0 200 400 600 800 1 000 1 200 YTKESTO stymsy työ av toimi Kuvio 6 Työttömyyden päättymisen hasardit kertyneiden maksupäivien ja työttömyyden päättymistavan mukaan. Analyysi tehty jaksoista, joita voi olla useampia per henkilö. Mukana vain ansioturvalla alkaneet jaksot. 5.3 Tarkastelut taustaryhmän mukaan Selvitimme lisäksi sitä, onko porrasvaikutus erisuuruinen eri työttömien ryhmillä. Tarkoituksenamme oli löytää keino vakioida useita muuttujia kerrallaan, mutta varsinaista vakiointeihin kykenevää menetelmää emme tähän tarkoitukseen löytäneet. Niinpä tyydymme esittelemään asiaa kahdella tavalla: hasardien tarkastelu eri ryhmissä, ja portaan tienoilla työllistyneiden taustatietojen vertailu muihin. 9 Yhtenä analyysivaihtoehtona tarkastelimme myös Coxin regressiota. Kyseisellä menetelmällä voidaan esimerkiksi analysoida, miten paljon jokin tietty tekijä vaikuttaa työttömyyden pituuteen. Tästä saatiinkin joitakin relevantteja tuloksia. Tällainen estimointikokeilu on raportin liitteenä. Coxin regressiossa porrasvaikutusta oli kuitenkin hankala saada näkyviin, ja vaikka se olisi esille tullutkin, eivät menetelmän antamat kertoimet olisi indikoineet varsinaisesti porrasvaikutuksen suuruutta. Tulokset kertovat esimerkiksi, että yhdelle ryhmälle kertyy enemmän maksupäiviä kuin toisille, kun muut tekijät on 9 Kokeilimme myös sellaista ratkaisua, jossa logistisella regressiolla mallinnettiin päätymistä portaan tienoilla työttömyydestä poistuneisiin. Vertailuryhmänä kokeiltiin hieman ennen porrasvaikutuksen alkamista poistuneita, hieman vaikutuksen jälkeen poistuneita ja näiden yhdistelmää. Näissä kokeiluissa ei pystytty mallintamaan, mitkä taustatekijät vaikuttavat henkilöiden valikoitumiseen nimenomaan portaan tienoilla työllistyneiden ryhmään. Tämä vahvistaa osaltaan käsitystä siitä, että useimmilla taustatekijöillä ei ole vaikutusta: kannustimiin reagoivat ovat taustatiedoiltaan melko heterogeeninen ryhmä. Toisaalta mallinnuksen vaikeutta selittää se, että ennen tai jälkeen portaan työttömyydestä poistuneet eivät ole kunnollinen vertailuryhmä – työttömyyden pituudessa on jo niin suuri vaihtelu. 32
vakioitu. Emme kuitenkaan keksineet keinoa, jolla olisi voinut mitata sitä, missä ryhmässä nimenomaan työttömyyden päättymisen todennäköisyyden nousu tietyllä aikavälillä on muita ryhmiä voimakkaampi – eli juuri porrasvaikutuksen suuruutta. Liitteenä olevissa kuvioissa 25-30 on hasarditarkasteluja, joissa on käyty läpi yksitellen keskeisiä taustamuuttujia. Ryhmittäisten erojen kannalta näytti olevan sama, käyttääkö analyysimenetelmänä kaikkien jaksojen tarkastelua vai neljän vuoden kertymätarkastelua. Tästä syystä olemme esittäneet kuvioissa vain edellisen variantin. Tavanomaisimpien demogra<strong>fi</strong>sten taustamuuttujien (ikä, sukupuoli, alue) kohdalla ei näyttäisi olevan ryhmien välisiä merkittäviä eroja porrasvaikutuksen suuruudessa. Ryhmien välillä on kyllä eroa työllistymistodennäköisyydessä yleensä, mutta portaan hasardia nostava vaikutus on suurin piirtein samaa luokkaa. Aiempi työvoimapoliittisiin toimiin osallistuminen ei sekään ollut merkittävää muuten, paitsi että porrasvaikutus oli vahvempi niillä, jotka olivat ansainneet alkuperäisen ansioturvansa pelkästään toimien avulla. Nykyäänhän tämä on hyvin harvinaista, kuten luvusta 6 havaitaan, joten tulos ei ole siinä mielessä erityisen kiinnostava. Mielenkiintoista on, että hasardikuvioissa ei ole juuri eroa niiden, joiden historiassa on jonkin verran toimia ja niiden, joilla niitä ei ole lainkaan, välillä. Yksi tapa tarkastella useampia muuttujia kerralla on muodostaa summamuuttuja työllistymistä tunnetusti edistävistä tekijöistä. Kuviossa 7 nähdään hasarditarkastelu tällaisen muuttujan luokissa. Henkilöille on yhdistetty kolme tekijää, joiden tilastollisesti tiedetään edistävän työllistymistä – alle 35 vuoden ikä, vähintään ammattitutkinnon tasoinen koulutus ja se, että henkilö on ollut ainakin jonkin aikaa avoimilla työmarkkinoilla töissä viitetyöttömyyttä edeltävänä vuotena. Arvon kolme saaneet ovat siis niitä, joilla odotusten mukaan tulisi olla parhaat työllistymismahdollisuudet. Arvon nolla taas saavat ammattikouluttamattomat vähintään 35-vuotiaat, jotka eivät ole olleet avoimilla työmarkkinoilla työssä viitetyöttömyyttä edeltävänä vuotena. Kuviossa näkyykin selvähköt ja odotetut erot työttömyyden päättymisen tai keskeytymisen todennäköisyydessä eri ryhmien välillä. Porrasvaikutus vaikuttaa suurin piirtein yhtä vahvalta muilla ryhmillä, mutta kaikkein parhaiten työllistyvillä se on heikompi. Heilläkin vaikutus näkyy, mutta hasardi on jo ennestään korkealla eikä se nouse yhtä voimakkaasti kuin muilla ryhmillä. 33
Page 2 and 3: ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sa
Page 4 and 5: Ohjausryhmä on aktiivisesti, päte
Page 6 and 7: teiset työllistämistyöt ovat muo
Page 8 and 9: qualified without any open market e
Page 10 and 11: Denna förändring har tre huvudsak
Page 12 and 13: 6 TOIMIEN ROOLI ANSIOTURVAOIKEUDEN
Page 14 and 15: 1.2 Kannustimiin liittyvistä käsi
Page 16 and 17: Ensinnäkin kannustimen luonteeseen
Page 18 and 19: 2 AIEMPI TUTKIMUS Seuraavassa esit
Page 20 and 21: motiivejaan). He esimerkiksi jätt
Page 22 and 23: kaan etsintäteoreettisissa malleis
Page 24 and 25: sioturvan ja perusturvan keskiarvo,
Page 26 and 27: Sen lisäksi, että taloustieteelli
Page 28 and 29: kelmien tekemiseen liittyvä työ o
Page 30 and 31: ten henkilöiden kohdalla portaan k
Page 32 and 33: Päällekkäisyyttä tutkitaan myö
Page 34 and 35: 600 000 500 000 400 000 300 000 200
Page 36 and 37: Vuoteen 1996 asti ikäraja oli 57 v
Page 38 and 39: 5 KANNUSTINTARKASTELUT Analyysityö
Page 40 and 41: Cum Survival 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,
Page 42 and 43: mistä. Vaikka hasardi olisi alussa
Page 46 and 47: Hazard 5,0E-3 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3
Page 48 and 49: Merkittävin ”epäjatkuvuus” on
Page 50 and 51: Keskituloiset asettuvat edellä mai
Page 52 and 53: nään. Määrän väheneminen kuit
Page 54 and 55: portaan jälkeenkin. Tämän vuoksi
Page 56 and 57: päivärahalajeihin. Tässä lienee
Page 58 and 59: näyttänyt, jos hasardi ei olisi p
Page 60 and 61: Erittäin suuri osa uusimisista tap
Page 62 and 63: tömille” tehdyt laskelmat antava
Page 64 and 65: Kuviossa 11 havainnollistetaan täm
Page 66 and 67: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 68 and 69: Jaksoja (korotettu väestöön) 120
Page 70 and 71: tiikassa. Perinteiset palkkaperusta
Page 72 and 73: Kotitalouskeskeistä tarkastelutapa
Page 74 and 75: 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992
Page 76 and 77: Jälleen kehitys tarkasteluaikana o
Page 78 and 79: Keskimääräinen tukisumma kotital
Page 80 and 81: yhmien mukaan (Virjo 2000), ja neki
Page 82 and 83: 7.4 Yhteenveto Toimeentulotuen ja t
Page 84 and 85: Aineistosta on poimittu ”viitety
Page 86 and 87: Ansiopäivärahaa sai vuonna 2002 n
Page 88 and 89: sioturvan saajista entistä harvemp
Page 90 and 91: ”kova ydin”, jota lienee varsin
Page 92 and 93: 9 LÄHTEET Aho S, Kataja-Aho T, Kop
Page 94 and 95:
LIITELUKU 1. ANALYYSIAINEISTOJEN MU
Page 96 and 97:
Työssäoloehdon laskennallinen mä
Page 98 and 99:
Ensin poimitaan ”viitetyöttömie
Page 100 and 101:
Koska ”viitetyöttömiä” on ka
Page 102 and 103:
Kuviossa 23 on vertailtu niiden ty
Page 104 and 105:
Kaavio 2. ”Viitetyöttömien” p
Page 106 and 107:
Onko saanut työttömyysturvaa sama
Page 108 and 109:
LIITELUKU 2. SEURANTAJÄRJESTELMÄN
Page 110 and 111:
si. Ensinnäkin maksupäivien laske
Page 112 and 113:
jälkeen. Kun taas tarkastellaan he
Page 114 and 115:
Muiden tekijöiden vaikutukset ovat
Page 116 and 117:
LIITEKUVIOT Frequency 140 120 100 8
Page 118 and 119:
Hazard 0,0040 0,0035 0,0030 0,0025
Page 120:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
show all

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?